-
Valassafari Kaliforniassa on ainutlaatuinen kokemus
Kun olet pienestä asti haaveillut näkeväsi erilaisia valaita, delfiinejä ja muita merinisäkkäitä omassa elementissään ja vapaana luonnossa, on ensimmäinen Whale watching -retki varmasti täynnä monenmoista tunnetta ja ajatusta.Isoin syy Montereyn pieneen kaupunkiin matkustamisessa oli nimenomaan Montereynlahden tarjoamat mahdollisuudet näihin valasretkiin. Kuten jo viime artikkelissa kerroin, Montereynlahti on erittäin ravintorikasta aluetta ja paikalle eksyy usein kaikenlaisia erilaisia mereneläviä ryhävalaista miekkavalaisiin ja erilaisiin delfiinilajeihin.
Retkentarjoajia on monia, mutta oma retkemme tapahtui Monterey Bay Whale Watching -firman kautta, joka tarjosi koko päivän kestävän valassafarin, jossa oli mukana myös tutkiva meribiologi Nancy Black opettamassa kiinnostuneita valaista ja muista merten asukeista sekä niiden elinoloista.
Retkiveneemme oli varusteltu ammattitaitoisella henkilökunnalla ja kaikille käytössä olevilla välipalatarvikkeilla sekä tietysti toimivilla vessoilla. Ämpäriin ei tarvinnut tähtäillä. Veneessä oli runsaasti tilaa eikä ihmisiä ollut mukana liikaa. Suuri osa kanssaretkeilijöistä olivat ammattikuvaajia sekä niin sanottuja alan ihmisiä. Meidän kaltaisia ”taviksia” ei ollut montaa, sillä kokonainen päivä merillä on aika hardcore ajatuksena monelle.
Veneretki lähti liikkeelle satamasta aamulla kahdeksalta ja jo ennen satamasta poistumista saimme nautiskella merileijonien äänekkäästä ulinasta rantakivikoissa ja niitä oli varmasti sadoittain! Ihania otuksia. Montereynlahdella pääsee myös lintubongarit elementtiinsä, sillä alueella on runsaasti erilaisia lintulajeja.Erilaiset retkitarjoajat, tutkimusveneet sekä paikalliset kalastajat ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa ja raportoivat toisilleen, mikäli bongaavat valaita. Täten alueen ”haravointi” helpottuu hieman.
Kauaakaan ei mennyt, kun ensimmäiset delfiinit uiskentelivat jo veneemme mukana ja iloisesti tutkailivat meitä. Tämä pirteä näky sai minut niin iloiseksi ja kyllähän siinä melkein itkukin tuli, koska tässä toteutui yksi erittäin suuri unelmani.
Delfiinejä näimme peräti kolmea eri lajia: Pyöriäisiä (Harbor Porpoise), Juovadelfiinejä (Pacific white-sided Dolphin), sekä Pohjanhoikkadelfiinejä (Northern Right Whale Dolphin).
Delfiinien lisäksi nautimme ihastuttavien merileijonien sekä suloisten merisaukkojen seurasta, mutta isoimpana kohtaamisena näimme runsain määrin ryhävalaita (Humpback Whale). Ryhävalaat ovat suuria ja mahtavia valaita ja voivat painaa jopa 30 000kg. Meillä kävi tuuri ja näimme näitä todella monia ja osa tuli jopa erittäin lähelle venettä.Valokuvaaminen oli erittäin hankalaa, koska kyseessä oli nopeasti liikkuvat delfiinit ja alati pinnan alle sukeltavat valaat. Jos kuvaan tarttui edes pieni pala pyrstöä, oli jo onnistunut. Yleisesti ottaen netissä näkyvät kuvat ovatkin otettu ammattilaisten ottein todella huipuilla välineillä. Itselläni oli käytössä Canonin yksinkertainen järjestelmäkamera, sekä Honor 7 puhelin. Parhaimmat kuvat sain jälkimmäisellä ja ryhävalaista parhaimmat kuvat ovatkin äitini käsialaa.
Valitettavasti miekkavalaita ei meidän retkellemme osunut ja tämä harmitti kovasti. Miekkavalaat ovat leikkisiä ja ihania delfiinien heimoon kuuluvia nisäkkäitä ja se mitä itse odotin retkeltä eniten. Tässä nyt kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että luonnosta ja villieläimistä puhuttaessa mikään ei ole sataprosenttisen varmaa. Ei, vaikka mekin yritimme maksimoida mahdollisuutemme varaamalla retken keskelle miekkavalaiden ”sesonkiaikaa”.Vaikka emme miekkavalaita tällä kertaa päässeet näkemään, olemme silti erittäin onnellisia tästä upeasta kokemuksesta ja muista näkemistämme ihanista eläimistä. Vastaavaa ei todellakaan joka päivä pääse kokemaan ja jokainen hetki näiden eläinten parissa on lahja. Luontoa ja eläimiä täytyy vaalia, sillä mikään ei ole itsestäänselvyys.
Retkemme aikana näimme kuitenkin myös paljon sellaista, mitä emme olisi halunneet, nimittäin muovia ja ilmapalloja meressä kellumassa. Henkilökunta kertoi, että tällä retkellä näitä löytyikin normaalia enemmän ja jokainen pallo ja muovinpala noukittiin pois vedestä veneemme kyytiin. Tämä aiheutti kyllä surullisuuden tunnetta, sillä tännehän ne päätyy ne ilmoille päästetyt vappupallot ja muut tuulta alleen ottavat roskat.Monterey Bay Whale Watching tekee paljon tutkimustyötä merinisäkkäiden suojelun hyväksi ja tutkii sekä kirjaa ylös kaikki havaintonsa. Valasretkien tarjoaminen ihmisille ei siis ole ainoa pääasia. Joka kerta merta puhdistetaan poimimalla sinne päätynyttä roskaa ja eläimiä kunnioitetaan noudattamalla säädöksiä turvallisista välimatkoista.
Vastaavia yrityksiä on kyllä monia ja ympäri maailmaa, mutta itse olimme tähän kokemukseen erittäin tyytyväisiä ja aiomme lähteä heidän matkaan toistekin. Toivottavasti ensi kerralla näkisimme myös miekkavalaita!
Oletko sinä päässyt käymään valasretkellä ja jos olet, niin missä? Mitä tykkäsit ja mitä näit? Mitä mieltä olet muoviroskan päätymisestä mereen? Ajatuksia saa jakaa kommenttikenttään! 🙂<3: Tiina Johanna
Seuraa matkassa mukana:
Instagram:@tiinajohannaaa
Facebook:Kookospalmun alla
Blogit.fi:Kookospalmun allaPhotos:
Delfiinit (Dolphins), merileijonat (Sea lions): minä Tiina Johanna
Ryhävalaat (Humpback whales): Teija Lehtinen, Instagram: @teileh -
Guadalest Valleyn postikorttimaisema
Viime viikon saimme nauttia ihanien ystäviemme seurasta, jotka Suomesta meitä matkasivat tänne Espanjaan katsomaan. Oli kyllä todella mielenkiintoista päästä puhumaan omaa kieltä pitkästä aikaa muidenkin ihmisten kanssa, alkuun tuntui jopa oudolta. Viikko sujui todella hauskasti opastaen paikallisia asioita, tapoja ja paikkoja ja hyvinhän vieraamme ehtivät kaupunkia kokea, vaikka itse jouduin olemaan puolet viikosta työn touhussa.
Koska työpäivieni aikana ystävämme ehtivät ruksata listalta jo paljon kaupungin kiertelyä ja erilaisia nähtävyyksiä, niin ensimmäisenä vapaapäivänäni päätimme lähteä tutkimaan yhdessä vähän erilaisia maisemia, ja suuntasimme päiväretkelle Valencian luonnon helmaan.
Guadalest Valley ja turkoosinkirkas laguuniMatkasimme Benidormin lähellä sijaitsevaan Guadalest Valleyyn, joka on ihana laakso vuoriston keskellä, josta löytyy pieni valkoinen kylä ja turkoosi upea järvi keskellä vuoria. Todella valokuvauksellinen paikka ja kylän turistipuodeista huolimatta hyvinkin koskemattoman näköinen kohde.
Alueelta löytyy näiden puotien lisäksi myös ravintoloita, museo, hautausmaa sekä Guadalestin linna, jota pääsee pientä maksua vastaan sisältäkin katsomaan. Kylästä löytyy myös ihana pieni keskusaukio, jonka penkeiltä on upeat näkymät alas järvelle ja samaan aikaan voi pitää vaikkapa evästauon maisemia ihastellessa.
Fonts de Algar – vesiputoukset jättivät kylmäksiPäivän aikana katsastimme myös lähellä sijaitsevat Fonts de Algar -luonnon omat vesialtaat pienine vesiputouksineen, mutta tämä nähtävyys oli mielestämme aika susi. Netistä löytyvien kuvien perusteella paikka on upea, mutta todellisuudessa kyseessä oli turisteille ja paikallisille lomalaisille suunnattu ulkoilmauimala, joka oli niin täynnä väkeä että ihan ahdisti.
Vesielementit olisivat voineet olla hienoja, ilman sitä suurta ihmismäärää, mutta nyt tämä paikka ei meitä lämmittänyt ollenkaan. Ystävämme pulahtivat uimassa pikaiseen ja söimme nopeat eväät paikan suttuisessa grilliravintolassa, ja lähdimme etenemään.Suosittelen kohdetta lähinnä lapsiperheille, ja niille, jotka viihtyvät täysinäisissä kylpylöissä. Upeita vesiputouksia on turha odottaa, sillä nekin olivat pienempiä kuin voi odottaa tältä paljon mainostetulta ”helmeltä”. Onko jollain muulla kokemuksia, kenties positiivisempia, tästä paikasta? Kuulisin mielelläni.
Turistinen Benidorm yllättiViimeisenä retkemme päätteeksi pyörähdimme kotimatkan varrella vielä Benidormin kaupungissa, kun emme ole koskaan aiemmin siellä käyneet ja se oli sopivasti matkareitin varrella. Benidorm on turistinen, mutta onnistui silti yllättämään ehkä jopa positiivisesti!
Kaupunki on hyvin erilainen muihin näkemiimme espanjalaisiin kaupunkeihin verrattuna, sillä se koostuu korkeista kerrostaloista ja pilvenpiirtäjistä. Ranta-alue oli täynnä erilaisia pikaruokaravintoloita ja turistiputiikkeja, mutta oli kaupungissa silti oma tunnelmansa ja voisin hyvin kuvitella viettäväni siellä joskus päivän tai pari. Elokuu on espanjalaisten lomakuukausi, joten ranta oli todella ruuhkainen, itse pidän hieman rauhallisemmasta tunnelmasta. Ehkä joskus toiste, mutta kokemuksena kiva.
Tämä pitkä retkipäivä verottikin sen verran, että seuraava päivä vietettiin omalla tutulla rannalla loikoillen ja hyvästä ruuasta nauttien läheisessä tapasravintolassamme. Uskoisin, että kaiken kaikkiaan ystävillämme oli ihan mukava reissu luonamme. Kiitoksia kivasta viikosta meidänkin puolesta, seuraavaksi luoksemme suuntaavatkin äitimme vierailulle. Sitä odotellessa!<3: Tiina Johanna
