• Lofootit,  Norja,  Pohjois-Norja,  Roadtrip

    Lumoavat Lofootit – Ihania kalastajakyliä ja upeita rantoja


    Lumoavat Lofootit pitävät sisällään ihania kalastajakyliä ja upeita rantoja, sekä komeita vuorimaisemia ja idyllistä pohjoisen saariston tunnelmaa.

    Pohjois-Norjan suosittu saariryhmä on luonnoltaan kaunis ja tarjoaa erinomaiset elinolosuhteet monille eläimille merikotkista lunneihin ja miekkavalaista kaskelotteihin. Valaita on mahdollista nähdä joskus hyvän tuurin sattuessa ihan rannalta käsin, mutta jos haluaa pelata varman päälle kannattaa ottaa valassafari.


    Aktiiviliikkujan ja luontomatkailijan unelmakohde

    Nimen “Lofootit” kerrotaan tarkoittavan ilveksen jalkaa, sillä lo on norjaksi ilves ja foten taas muinaisnorjaksi jalka. Myös saarten ulkomuodon kerrotaan muistuttavan ilveksen jalkaa, mutta itse en kyllä yhtänäköisyyttä huomaa, heh.

    Lofooteilla asustaa noin 24 500 ihmistä, joiden tärkeimpiä elinkeinoja ovat kalastus ja matkailu. Tämä käy ilmi lukuisista toinen toistaan ihastuttavammista kalastajakylistä, joita Lofootit ovat täynnä. Lofoottien suosituimpia aktiviteetteja ovat ehdottomasti vuorikiipeily, patikointi, luontoretkeily sekä vesiurheilu. Saarilla on komeita ja korkeita vuorimaisemia patikoitavaksi, joista jokainen on eritasoisia ja oma taso kannattaa miettiä tarkkaan, sillä norjalaisten helppo patikka ei välttämättä ole sama asia kuin suomalaisten.

    Vesiurheilua on mahdollista harrastaa esimerkiksi surffauksen, melonnan, sukelluksen, snorklauksen, uimisen sekä veneilyn muodossa. Kylissä löytyy erilaisia retkitarjoajia ja moni majapaikka ja leirintä-alue tarjoaa myös omia välinevuokrauksia sekä opastettuakin toimintaa. Tutustu Lofoottien monipuoliseen ja mielenkiintoiseen aktiviteettitarjontaan vaikkapa GetYourGuide* -sivuston kautta.


    E10 on maisemareiteistä parhain

    Ajelimme Vesterålenista, Langøyan saarelta seuraavaksi kohti Lofoottien upeuksia ja Leknesissä sijaitsevaa seuraavaa rorbumajoitustamme. Olimme viettäneet pari yötä lähellä Støn kalastajakylää, jossa kävimme kaksi päivää valassafareilla bongailemassa alueen monia erilaisia valaita sekä lunneja. Nyt oli aika siirtyä etelämpään ja lähteä tutustumaan niihin niin monien suosimiin Lofootteihin.

    Ajoimme E10 -tietä pitkin kohti Svolvaeria, joka on yksi Lofoottien suurimmista kaupungeista. Täällä on hyvät mahdollisuudet ruoka-ostoksiin, tankkaukseen ja taukoiluun, mutta kesäsesonkina ruuhkaa voi olla, varsinkin huoltoasemilla. Onneksi sopu sijaa aina antaa.

    Svolvaerista jatkoimme auringon lämmittäessä ihanasti kohti Leknesin kaupunkia ja sen lähellä sijaitsevaa seuraavan yön rorbumökkiämme. Matkalla pysähdyimme kuitenkin Henningsvaerin paljon kehuttuun kalastajakylään, jonne ikävä kyllä oli päättänyt pysähtyä kaikki muutkin juuri silloin.


    HENNINGSVAER – Paljon kehuttu kalastajakylä

    Henningsvaer on pieni ja todella kaunis kalastajakylä, jossa on suloisia kahviloita ja pikkupuoteja, sekä kauniita rakennuksia ja erityisesti aurinkoisena päivänä edukseen olevia kylää ympäröiviä luontomaisemia.

    E10 -tieltä piti hieman poiketa tätä varten ja matkalla täytyy ylittää myös kaksi siltaa. Siltojahan Lofoottien matkalla riittää ja minusta ne oli erittäin hauskoja korkeuserojensa vuoksi, mutta kuskimme oli eri mieltä ja ajoi visusti laput silmillä sillat ylös ja alas.

    Matkan varrella kohti Henningsvaeria pysähdyimme myös Rorvikstranda beachille hieman rantatunnelmaa ihastelemaan. Lofooteissa on kyllä vain ehdottomasti parasta nämä turkoosinkirkkaat merivesinäkymät ja vaaleahiekkaiset uimarannat. Rannalla oli joitakin rohkeita kylmän veden uimareita, eli lapsia, sekä muita tauolle jääneitä automatkaajia. Rannan vieressä on myös wc, joten tätä voi pitää oivallisena pysähdyspaikkana ennen tai jälkeen Henningsvaerin.


    Henningsvaer kauniista maisemista ja rakennuksista huolimatta jätti kuitenkin hieman karvaan maun suuhun, sillä en kokenut sitä niin upeaksi, kuin mitä etukäteen olin paikasta lukenut. Ehkä odotukset olivat nousseet liian korkealle ja tähän vaikutti ihan ehdottomasti myös kylän ruuhkaisuus. Emme vielä aiemmin olleet näin ruuhkaisaan paikkaan päätyneetkään, ellei Senjan saaren Gryllefjordin autolauttasataman jonoa lasketa. Emme meinanneet löytää parkkipaikkaa ollenkaan ja jotenkin tämä ruuhkaisuus vaan pääsi ärsyttämään ihon alle. Ehkä joskus palaan uudelleen antamaan kylälle uuden mahdollisuuden sesongin ulkopuolella ja koen tämän paljon kehutun Henningsvaerin ihanuuden, joka nyt tällä kertaa jätti kyllä hieman kylmäksi, auringonpaisteesta huolimatta.


    Kalastajamökkimajoitusta jokaiseen makuun

    Henningsvaerista ajelimme takaisin E10 -tielle ja matka jatkui kohti Leknesiä. Leknes on Svolvaerin lisäksi toinen Lofoottien isommista kaupungeista ja täällä on myös erinomaiset mahdollisuudet ruokavarastojen täydennykseen ja tankkailuun. Itse vegaanina koin X-Extra ruokakaupat parhaiksi suuren valikoimansa ja erityisesti hyvän vegevalikoimansa vuoksi. Oma kylmälaukkujääkaappimme piti kaiken viileänä koko matkan ajan ja pärjäsimme omilla eväillä koko reissun.

    Majapaikkamme oli moderni rorbumajoitus Statles Rorbusenter kauniilla ja rauhallisella paikalla rannikolla, lähellä Leknesin kaupunkia. Rorbumökkejä oli erilaisia aina perhemökeistä ja rauhallisiin ns. pariskunta/kaveri-mökkeihin, joka sopi meille mainiosti, sillä saimme nauttia kauniista ilta-auringosta täydessä hiljaisuudessa vain oman terassilaiturin alta kuuluvaa meren liplatusta kuunnellen. Lofooteilla on tarjolla runsaasti monenlaista majoitusta hostelleista hotelleihin ja kalastajamökkeihin, joita on myös erilaisia ja eritasoisia. Itse onnistuimme varaamaan omamme matkan varrelta sen mukaan, miten etenimme, mutta sesonkina kannattaa aina varautua toki majoitusten ruuhkautumiseen.


    Reine ja Å i Lofoten – Upeita vuoria ja kalastajakylän tunnelmaa

    Seuraavana aamuna suuntasimme kohti Lofoottien eteläkärkeä. Parin pienen välipysähdyksen jälkeen saavuimme vihdoin Reineen, joka on kaunis kalastajakylä Lofoottien eteläpäässä. Reinessä sijaitsee myös suosittu vuori Reinebringen, jonne monet patikoijat ja kiipeilijät suuntaavaat. Valitettavasti Reine jäi lyhyeksi kokemukseksi, sillä myös täällä ruuhka oli niin kova, ettei parkkipaikkaa löytynyt ja tyydyimme nappaamaan vain äkkiseltään muutamat valokuvat kylästä.

    Paras paikka Reinen ihasteluun ja kuvaamiseen on ehdottomasti kylään johtavan tien päädyssä oleva pieni parkkipaikka, sillä täältä kylän näkee kunnolla ylhäältä ja myös ympäröivät vuoret ja vedet. Jos siis et aio kiivetä Reinebringenille maisemia katselemaan, niin tämä on nappi valinta. Parkkipaikalla saattaa joutua hieman tetristä pelaamaan, mutta tässäkin tapauksessa onneksi sopu sijaa antaa.


    Oma lempipaikkani lukuisten turkoosina välkehtivien merenrantojen lisäksi oli kuitenkin se kaikkein eteläisin pieni kylä nimeltä Å, tai Å i Lofoten. Täällä ei suosiostaan huolimatta ruuhkaa ollut, parkkitila löytyi heti ja tunnelma oli rauhallinen ja viihtyisä. Suloiset punaiset rorbut tekivät maisemasta entistä upeamman ja täällä todella tunsi sitä pienen kalastajakylän taikaa.


    Kokonaisuudessaan Lofootit olivat uskomattoman hieno kokemus ja parhaimpana mieleen jäi komeat vuoret, kauniit vuonot ja kirkkaat merivedet sekä suloiset pienet kalastajakylät. Lofooteilla kulkeminen on helppoa, sillä saarten välissä kulkee siltoja eikä tämän vuoksi lautoilla kulkemista tarvita. E10 -tie kulkee kaiken kauneuden läpi ja ohi, joten ainakaan paljoa ei tieltä tarvitse poiketa parhaat paikat nähdäkseen.

    Tällä kertaa meidän matka koostui automatkailusta ja maan tasalla maisemien ihastelusta, mutta ensi kerralla luvassa ehdottomasti patikointia ja vielä enemmän luontomatkailua. Aion myös uhmata korkeanpaikankammoani ja kiivetä ainakin yhdelle helppokulkuiselle vuorelle. Kovasti jäi myös harmittamaan, etten ehtinyt melomaan kajakilla, mutta sekin jääköön ensi kertaan.


    Lofootit – Koe ainakin nämä, tai osa näistä:

    • Å i Lofoten
    • Reine
    • Henningsvaer
    • Nusfjord
    • Rannat: Haukland, Ramberg, Kvalvika, Rorvikstranda Beach
    • Patikointi/kiipeily: Reinebringen, Ryten, Festvågtind

    Yhdistä Lofoottien lomaan myös valassafari Vesterålenin komeassa luonnossa sekä kiertomatka Senjan saaren postikorttimaisemissa.

    Onko tai oliko Lofootit osa sinun tämän tai ensi kesän matkasuunnitelmia? Mikä on lempipaikkasi? Kerro kommenttikenttään! 🙂

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

    *Artikkeli sisältää affiliatelinkin, jota klikkaamalla sinulle ei koidu haittaa eikä se velvoita sinua mihinkään. Linkin kautta tehdyistä ostoista minä saan pienen provision, joten kiitos, että tuet blogini toimintaa myös jatkossa! 🙂

  • Hotellikokemukset,  Majoitus,  Suomi,  Tampere,  Travel Lifestyle,  Yhteistyö

    Pala kauneinta Tamperetta – Lillan Hotel Café Butik


    *Kaupallinen yhteistyö: Lillan Hotel Café Butik

    Viinikan puutaloalueen keskiössä, aivan Viinikan kirkon kupeessa sijaitsee Tampereen kaunein ja idyllisin pieni boutiquehotelli, Lillan Hotel & Café Butik. Tämä vaalea puurakennus kätkee sisälleen tunnelmallisen kahvilan herkullisine tarjoiluineen ja brunsseineen, houkuttelevan putiikkimyymälän ja Tampereen ensimmäisen – ja ainoan – boutiquehotellin.

    Vain pienen kivenheiton päässä Tampereen keskustasta pääsee nauttimaan rauhallisesta ja rosoisen tyylikkäästä vanhan puutaloidyllin tunnelmasta. Kesäisin suositun kahvilan puutarhassa voi nautiskella kahvikupposen kukkivan omenapuun alla ja keväällä terassin värittää kauniina kukkivat kirsikkapuut.

    One beautiful day at the Lillan Boutique Hotel.


    LILLAN ON VIINIKAN VIIHTYISÄ HELMI

    Jos kaikki olisi mennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan, olisimme parhaillaan juhlistamassa äitini kuusikymppisiä Etelä-Ranskan auringossa ja Nizzan vilkkaassa rantakaupungin vilinässä. Koronakevät kuitenkin pisti matkailijoiden reissusuunnitelmat uusiksi ja pienen pohdinnan jälkeen olikin jo päivänselvää, miten ja missä korvaavat juhlat viettäisimme. Tämä ihastuttava Viinikan helmi, Lillan Hotel & Café Butik, on ollut mielessä jo pitkään ja vihdoin tuli oivallinen tilaisuus tällekin paljasjalkaiselle tamperelaiselle päästä tutustumaan paikan antimiin täydellä sydämellä.

    Paikan päällä meitä tervehti iloisesti itse omistaja, Harri Paltila, ja pienen kuulumistenvaihdon jälkeen hän opasti meidät huoneeseemme numero viisi, eli vanhaan Johtajattaren huoneeseen. Lillan on rakennettu taloon, jonka historia ylettyy peräti vuoteen 1928 asti. Rakennus on aikoinaan toiminut alunperin Tampereen Pirkankadulla tyttökoulun tiloina, mutta tamperelainen kultaseppä Kustaa Hiekka päätti lahjoittaa talon uuden museonsa tieltä Tampereen Naisyhdistykselle. Rakennus siirrettiin hirsi hirreltä nykyiselle paikalleen Viinikkaan ja siitä muodostui naispalvelijattarien vanhainkoti.

    Sittemmin rakennus on toiminut tiloina myös kehitysvammaisten lasten hoitokodille, kunnes vuonna 2016 se ostettiin nykyisen boutiquehotellin käyttötarkoitukseen ja siitä muodostui Lillan.

    One beautiful day at the Lillan Boutique Hotel.
    One beautiful day at the Lillan Boutique Hotel.
    One beautiful day at the Lillan Boutique Hotel.


    Johtajattaren vanha huone, meidän huoneemme, sijaitsi pääkerroksessa ja oli sisustukseltaan tyylikäs, sopivan rosoinen hirsiparruineen ja samalla kuitenkin perinteitä kunnioittavan moderni. Tilavaan huoneeseemme kuului myös minibaari, taulu-tv, kapselikeitin ja kaunis kylpyhuone vanhoilla ladonovilla. Kylpyhuoneesta löytyviä pehmeitä puuvillapyyhkeitä saa ostaa myös mukaansa putiikkimyymälästä, eikä omia pesuaineitakaan tarvitse vaivautua mukaan ottamaan, ellei sitten tahdo.

    One beautiful day at the Lillan Boutique Hotel.
    One beautiful day at the Lillan Boutique Hotel.
    One beautiful day at the Lillan Boutique Hotel.


    HOTELLI, KAHVILA JA PUTIIKKI SAMAN KATON ALLA

    Huoneen mukavuudet houkuttelivat jäämään sisälle, mutta emme voineet olla tutkimatta hieman muutakin ympäristöä. Meillä oli ihana kunnia saada nauttia täysin typötyhjästä kahvilasta ja ulkopuolisilta suljetuista terassitiloista, sillä kahvio on koronan vuoksi suljettu ja talon antimet ovat toistaiseksi vain hotellivieraiden saatavilla. Kesällä tilanne tulee olemaan jo aivan toinen, sillä Lillan jaksaa houkutella kävijöitä niin matkailijoiden kuin paikallisten lähiasukkaiden muodossa uudelleen ja uudelleen. Eikä suotta.

    Ihastelimme kahvion vanhoja huonekaluja ja yksityiskohtia ja tepastelimme ranskalaishenkeä huokuvan terassin läpi aina takapihan puutarhaan ja pihamyymälään saakka. Siinä missä sisäputiikista saa hankittua kaiken tarpeellisen pienyrittäjien koruista ja vaatteista ekologisiin pesuaineisiin ja sisustustarvikkeisiin, ulkomyymälästä löytyy kaikki aina rautakastelukannuista sesonkikukkiin ja olkihattuihin. Mitäpä sitä enää muuta voisi toivoakaan?

    One beautiful day at the Lillan Boutique Hotel.
    One beautiful day at the Lillan Boutique Hotel.
    One beautiful day at the Lillan Boutique Hotel.


    BOHEEMI ASUINALUE JA KAUNIITA TALOJA

    Kun kahvihammas on tyydytetty, etupihan kirsikkapuut katsastettu ja takapihan omenapuitakin ihasteltu, voi siirtyä kävelylle läheiseen Viinikan puistoon ja tutustua Viinikan ja Nekalan värikkääseen puutalotarjontaan.

    Kesällä voi suunnata myös piknikille vaikkapa viereiseen Lampipuistoon sorsia katselemaan ja skumppaa hörppimään. Itse olen Tampereen tunnetuimman puutalo-alueen, Pispalan, tyttöjä alunperin, mutta Nekalassa myös pitkään asuneena voin lämpimästi suositella näitä seutuja koluamaan. Aikoinaan ehkä hieman karussakin maineessa ollut kaupunginosa on nykyään alkanut kehittyä entisestään ja on nostanut kiinnostustaan boheemina ja mielenkiintoisena asuinalueena.

    One beautiful day at the Lillan Boutique Hotel.
    One beautiful day at the Lillan Boutique Hotel.
    One beautiful day at the Lillan Boutique Hotel.


    Jos ei ihan Nizzaan asti päästy, niin Lillanin vanha puutaloidylli ja ystävällinen palvelu korvasi matkaperuutuksesta johtuneen harmituksen erinomaisesti. Kirsikkana kakun päällä toimi vielä herkullinen aamiainen, joka ainakin näin koronakeväästä johtuen poikkeuksellisesti toimitettiin automaattisesti huoneeseen. Aamiaiseen kuului kaikkea mitä kunnon aamiaiseen voikaan kuulua: kahvi, tee, appelsiinimehu, vihermehu, maalaisleipää ja erilaisia juustoja sekä leikkeleitä (myös vegaanisena), tuorepuuroa ja marjoja sekä tuoreita hedelmiä, croissantia ja marmeladia unohtamatta tietenkään. Harvinaista herkkua minulle, joka yleensä vain halvoissa hostelleissa matkailee.

    Kiitoksia tästä ihanasta ja rentouttavasta elämyksestä Lillan!

    One beautiful day at the Lillan Boutique Hotel.
    One beautiful day at the Lillan Boutique Hotel.


    Oletko sinä käynyt Lillan Boutique Hotelissa ja jos olet, niin mitä tykkäsit? Aiotko mennä, jos et vielä ole? Kerro kommenttikenttään!

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla