-
Lumoavat Lofootit – Ihania kalastajakyliä ja upeita rantoja
Lumoavat Lofootit pitävät sisällään ihania kalastajakyliä ja upeita rantoja, sekä komeita vuorimaisemia ja idyllistä pohjoisen saariston tunnelmaa.Pohjois-Norjan suosittu saariryhmä on luonnoltaan kaunis ja tarjoaa erinomaiset elinolosuhteet monille eläimille merikotkista lunneihin ja miekkavalaista kaskelotteihin. Valaita on mahdollista nähdä joskus hyvän tuurin sattuessa ihan rannalta käsin, mutta jos haluaa pelata varman päälle kannattaa ottaa valassafari.
Aktiiviliikkujan ja luontomatkailijan unelmakohdeNimen “Lofootit” kerrotaan tarkoittavan ilveksen jalkaa, sillä lo on norjaksi ilves ja foten taas muinaisnorjaksi jalka. Myös saarten ulkomuodon kerrotaan muistuttavan ilveksen jalkaa, mutta itse en kyllä yhtänäköisyyttä huomaa, heh.
Lofooteilla asustaa noin 24 500 ihmistä, joiden tärkeimpiä elinkeinoja ovat kalastus ja matkailu. Tämä käy ilmi lukuisista toinen toistaan ihastuttavammista kalastajakylistä, joita Lofootit ovat täynnä. Lofoottien suosituimpia aktiviteetteja ovat ehdottomasti vuorikiipeily, patikointi, luontoretkeily sekä vesiurheilu. Saarilla on komeita ja korkeita vuorimaisemia patikoitavaksi, joista jokainen on eritasoisia ja oma taso kannattaa miettiä tarkkaan, sillä norjalaisten helppo patikka ei välttämättä ole sama asia kuin suomalaisten.
Vesiurheilua on mahdollista harrastaa esimerkiksi surffauksen, melonnan, sukelluksen, snorklauksen, uimisen sekä veneilyn muodossa. Kylissä löytyy erilaisia retkitarjoajia ja moni majapaikka ja leirintä-alue tarjoaa myös omia välinevuokrauksia sekä opastettuakin toimintaa. Tutustu Lofoottien monipuoliseen ja mielenkiintoiseen aktiviteettitarjontaan vaikkapa GetYourGuide* -sivuston kautta.
E10 on maisemareiteistä parhainAjelimme Vesterålenista, Langøyan saarelta seuraavaksi kohti Lofoottien upeuksia ja Leknesissä sijaitsevaa seuraavaa rorbumajoitustamme. Olimme viettäneet pari yötä lähellä Støn kalastajakylää, jossa kävimme kaksi päivää valassafareilla bongailemassa alueen monia erilaisia valaita sekä lunneja. Nyt oli aika siirtyä etelämpään ja lähteä tutustumaan niihin niin monien suosimiin Lofootteihin.
Ajoimme E10 -tietä pitkin kohti Svolvaeria, joka on yksi Lofoottien suurimmista kaupungeista. Täällä on hyvät mahdollisuudet ruoka-ostoksiin, tankkaukseen ja taukoiluun, mutta kesäsesonkina ruuhkaa voi olla, varsinkin huoltoasemilla. Onneksi sopu sijaa aina antaa.
Svolvaerista jatkoimme auringon lämmittäessä ihanasti kohti Leknesin kaupunkia ja sen lähellä sijaitsevaa seuraavan yön rorbumökkiämme. Matkalla pysähdyimme kuitenkin Henningsvaerin paljon kehuttuun kalastajakylään, jonne ikävä kyllä oli päättänyt pysähtyä kaikki muutkin juuri silloin.
HENNINGSVAER – Paljon kehuttu kalastajakyläHenningsvaer on pieni ja todella kaunis kalastajakylä, jossa on suloisia kahviloita ja pikkupuoteja, sekä kauniita rakennuksia ja erityisesti aurinkoisena päivänä edukseen olevia kylää ympäröiviä luontomaisemia.
E10 -tieltä piti hieman poiketa tätä varten ja matkalla täytyy ylittää myös kaksi siltaa. Siltojahan Lofoottien matkalla riittää ja minusta ne oli erittäin hauskoja korkeuserojensa vuoksi, mutta kuskimme oli eri mieltä ja ajoi visusti laput silmillä sillat ylös ja alas.
Matkan varrella kohti Henningsvaeria pysähdyimme myös Rorvikstranda beachille hieman rantatunnelmaa ihastelemaan. Lofooteissa on kyllä vain ehdottomasti parasta nämä turkoosinkirkkaat merivesinäkymät ja vaaleahiekkaiset uimarannat. Rannalla oli joitakin rohkeita kylmän veden uimareita, eli lapsia, sekä muita tauolle jääneitä automatkaajia. Rannan vieressä on myös wc, joten tätä voi pitää oivallisena pysähdyspaikkana ennen tai jälkeen Henningsvaerin.
Henningsvaer kauniista maisemista ja rakennuksista huolimatta jätti kuitenkin hieman karvaan maun suuhun, sillä en kokenut sitä niin upeaksi, kuin mitä etukäteen olin paikasta lukenut. Ehkä odotukset olivat nousseet liian korkealle ja tähän vaikutti ihan ehdottomasti myös kylän ruuhkaisuus. Emme vielä aiemmin olleet näin ruuhkaisaan paikkaan päätyneetkään, ellei Senjan saaren Gryllefjordin autolauttasataman jonoa lasketa. Emme meinanneet löytää parkkipaikkaa ollenkaan ja jotenkin tämä ruuhkaisuus vaan pääsi ärsyttämään ihon alle. Ehkä joskus palaan uudelleen antamaan kylälle uuden mahdollisuuden sesongin ulkopuolella ja koen tämän paljon kehutun Henningsvaerin ihanuuden, joka nyt tällä kertaa jätti kyllä hieman kylmäksi, auringonpaisteesta huolimatta.
Kalastajamökkimajoitusta jokaiseen makuunHenningsvaerista ajelimme takaisin E10 -tielle ja matka jatkui kohti Leknesiä. Leknes on Svolvaerin lisäksi toinen Lofoottien isommista kaupungeista ja täällä on myös erinomaiset mahdollisuudet ruokavarastojen täydennykseen ja tankkailuun. Itse vegaanina koin X-Extra ruokakaupat parhaiksi suuren valikoimansa ja erityisesti hyvän vegevalikoimansa vuoksi. Oma kylmälaukkujääkaappimme piti kaiken viileänä koko matkan ajan ja pärjäsimme omilla eväillä koko reissun.
Majapaikkamme oli moderni rorbumajoitus Statles Rorbusenter kauniilla ja rauhallisella paikalla rannikolla, lähellä Leknesin kaupunkia. Rorbumökkejä oli erilaisia aina perhemökeistä ja rauhallisiin ns. pariskunta/kaveri-mökkeihin, joka sopi meille mainiosti, sillä saimme nauttia kauniista ilta-auringosta täydessä hiljaisuudessa vain oman terassilaiturin alta kuuluvaa meren liplatusta kuunnellen. Lofooteilla on tarjolla runsaasti monenlaista majoitusta hostelleista hotelleihin ja kalastajamökkeihin, joita on myös erilaisia ja eritasoisia. Itse onnistuimme varaamaan omamme matkan varrelta sen mukaan, miten etenimme, mutta sesonkina kannattaa aina varautua toki majoitusten ruuhkautumiseen.
Reine ja Å i Lofoten – Upeita vuoria ja kalastajakylän tunnelmaaSeuraavana aamuna suuntasimme kohti Lofoottien eteläkärkeä. Parin pienen välipysähdyksen jälkeen saavuimme vihdoin Reineen, joka on kaunis kalastajakylä Lofoottien eteläpäässä. Reinessä sijaitsee myös suosittu vuori Reinebringen, jonne monet patikoijat ja kiipeilijät suuntaavaat. Valitettavasti Reine jäi lyhyeksi kokemukseksi, sillä myös täällä ruuhka oli niin kova, ettei parkkipaikkaa löytynyt ja tyydyimme nappaamaan vain äkkiseltään muutamat valokuvat kylästä.
Paras paikka Reinen ihasteluun ja kuvaamiseen on ehdottomasti kylään johtavan tien päädyssä oleva pieni parkkipaikka, sillä täältä kylän näkee kunnolla ylhäältä ja myös ympäröivät vuoret ja vedet. Jos siis et aio kiivetä Reinebringenille maisemia katselemaan, niin tämä on nappi valinta. Parkkipaikalla saattaa joutua hieman tetristä pelaamaan, mutta tässäkin tapauksessa onneksi sopu sijaa antaa.
Oma lempipaikkani lukuisten turkoosina välkehtivien merenrantojen lisäksi oli kuitenkin se kaikkein eteläisin pieni kylä nimeltä Å, tai Å i Lofoten. Täällä ei suosiostaan huolimatta ruuhkaa ollut, parkkitila löytyi heti ja tunnelma oli rauhallinen ja viihtyisä. Suloiset punaiset rorbut tekivät maisemasta entistä upeamman ja täällä todella tunsi sitä pienen kalastajakylän taikaa.
Kokonaisuudessaan Lofootit olivat uskomattoman hieno kokemus ja parhaimpana mieleen jäi komeat vuoret, kauniit vuonot ja kirkkaat merivedet sekä suloiset pienet kalastajakylät. Lofooteilla kulkeminen on helppoa, sillä saarten välissä kulkee siltoja eikä tämän vuoksi lautoilla kulkemista tarvita. E10 -tie kulkee kaiken kauneuden läpi ja ohi, joten ainakaan paljoa ei tieltä tarvitse poiketa parhaat paikat nähdäkseen.Tällä kertaa meidän matka koostui automatkailusta ja maan tasalla maisemien ihastelusta, mutta ensi kerralla luvassa ehdottomasti patikointia ja vielä enemmän luontomatkailua. Aion myös uhmata korkeanpaikankammoani ja kiivetä ainakin yhdelle helppokulkuiselle vuorelle. Kovasti jäi myös harmittamaan, etten ehtinyt melomaan kajakilla, mutta sekin jääköön ensi kertaan.
Lofootit – Koe ainakin nämä, tai osa näistä:- Å i Lofoten
- Reine
- Henningsvaer
- Nusfjord
- Rannat: Haukland, Ramberg, Kvalvika, Rorvikstranda Beach
- Patikointi/kiipeily: Reinebringen, Ryten, Festvågtind
Yhdistä Lofoottien lomaan myös valassafari Vesterålenin komeassa luonnossa sekä kiertomatka Senjan saaren postikorttimaisemissa.
Onko tai oliko Lofootit osa sinun tämän tai ensi kesän matkasuunnitelmia? Mikä on lempipaikkasi? Kerro kommenttikenttään! 🙂
<3: Tiina Johanna
Muista seurata blogia myös somessa!
Instagram:@tiinajohannaaa
Facebook:Kookospalmun alla
Blogit.fi:Kookospalmun alla*Artikkeli sisältää affiliatelinkin, jota klikkaamalla sinulle ei koidu haittaa eikä se velvoita sinua mihinkään. Linkin kautta tehdyistä ostoista minä saan pienen provision, joten kiitos, että tuet blogini toimintaa myös jatkossa! 🙂
You May Also Like
Senja ja Lofootit kutsuu – Pohjoisen road trip
-
Miekkavalaita, ryhävalaita, kaskelotteja – Ikimuistoinen Valassafari Pohjois-Norjassa
Kaupallinen yhteistyö: Arctic Whale ToursValassafari Pohjois-Norjassa oli ehdottomasti yksi matkamme kohokohdista. Pohjois-Norja on yksi Euroopan parhaita paikkoja valaiden näkemiseen omassa elinympäristössään ja mikäli aikataulut vain antavat myöden, kannattaa valassafari ammattitaitoisten oppaiden johdolla ehdottomasti sisällyttää matkaohjelmaan. Valassafari on myös erittäin helppo yhdistää Lofoottien ja/tai Senjan matkaan, samalla tutustuen Vesterålenin kauniiseen luontoon ja selvästi esimerkiksi Lofootteja rauhallisempiin saariin.
Viime artikkelissa kerroinkin jo Senjan upeasta luonnosta ja parhaista näköalapaikoista. Matkasimme seuraavaksi Senjan ihanista maisemista autolautalla Andøyan saaren pohjoispäähän, Andenesiin, josta ajelimme maisemareittiä pitkin saaren läpi aina viereiselle Langøyan saarelle asti majapaikkaamme. Andøyan helppo ja hieman Senjaa tasaisempi maisemareitti kulkee saaren rannikkoa pitkin aina Andenesista Bjørnskinniin asti ja on pituudeltaan yhteensä 58km. Selvitimme reitin pysähdyksineen alle parissa tunnissa, samalla rauhassa maisemista nauttien.
Kaunis ja perinteikäs VesterålenMajapaikkamme oli Langøyan saaren itärannikolla sijaitseva viehättävä Toftenes Camping -leirintä-alueen mökki. Alue oli rauhallinen ja tilaa oli niin mökkeilijöille kuin karavaanareillekin. Alueella on myös viihtyisä ravintola, jonka catfish on paikallisten mukaan erinomaista. Majapaikasta oli alle puolen tunnin ajomatka saaren pohjoispäähän, jossa seuraavat kaksi päivää oli määrä viettää valasretkien parissa.
Valassafarijärjestäjämme Arctic Whale Tours sijaitsee Stø:ssa, Vesterålenissa. Stø on 200 asukkaan pieni ja perinteinen pitkäsiimakalastuskylä ja lähimmät kaupat ja palvelut löytyvät läheisestä Myrestä. Vesterålenin saaristo on ihastuttavaa seutua kristallinkirkkaine merivesineen ja tiellä käyskentelevine lampaineen.
Koko päivän valassafari Arctic Whale Toursin kyydissäArctic Whale Tours järjestää koko päivän valassafareita, jonka aikana on mahdollista nähdä useita erilaisia valaita, pyöriäisiä, hylkeitä sekä mielenkiintoisia lintulajeja. Valassafarin määränpäänä on Bleikin kanjoni, jonne on Stø:sta matkaa noin kaksi tuntia. Bleikin kanjoni on noin 600-1000m syvä kanjoni, jonne uroskaskelotit tulevat ruokailemaan ja alue on siksi erinomainen paikka kaskelottien bongaamiseen. Naaraskaskelotit viihtyvät trooppisemmissa vesistöissä, joten niitä ei täällä pohjoisessa yleensä näe.
Valassafarin kesto vaihtelee kuudesta tunnista kahdeksaan tuntiin, riippuen säästä, valaista ja muista matkalla nähtävistä eläimistä. Laiva on isohko katamaraani, jossa on hyvät sisätilat aina saatavilla olevine kahvi- ja teetarjoiluineen sekä tilava kansi valaiden katselemiseen. Myös nelijalkaiset karvakamut ovat safarille tervetulleita, mutta vain takakannelle turvallisuus- ja allergiasyistä.
Unohtumattomia valaskohtaamisia ja unelmien toteuttamistaSaavuimme Stø:n satamaan aamuvarhaisella, valmiina valaita bongailemaan. Ilmassa oli jännityksen ja innostuksen tunnetta, sillä tiesin valmiiksi, että matkan aikana olisi mahdollista nähdä itselleni erityisen rakkaita miekkavalaita (Orcinus orca). Miekkavalaita olen rakastanut pienestä lapsesta asti ja vaikka kesä ei olekaan miekkavalaiden sesonkiaikaa Norjassa, niin pieni varovainen toive eleli silti sisälläni näiden näkemisestä. Se olisi ensimmäinen kerta.
Sateinen ja viileä sää oli vaikuttanut ihmisten halukkuuteen saapua viettämään koko päivä merillä, joten meitä oli paikalla vain kourallinen vannoutuneimpia valokuvaajia ja valasbongareita. Tämä sopi minulle erinomaisesti emmekä me antaneet huonon sään haitata (vettä satoi lopulta lähes koko päivän). Menomatkalla näimme seudulle ominaisia lintuja sekä lopulta näimme kuin näimmekin miekkavalaita! En voinut uskoa silmiäni ja tulihan siinä pieni itkukin, onnesta tietenkin. Keskityin enimmäkseen nauttimaan kokemuksesta, mutta muutamia kohtalaisia kuviakin onnistuin onneksi saamaan muistoksi.
Onni oli matkassa mukana ja tässä päivässä oli selvästi jotakin erityistä, sillä näimme miekkavalaita vielä kahdesti lisää tämän saman safarin aikana. Saimme myös todistaa kesä-aikaan erittäin harvinaista näkyä, kun miekkavalaat ja ryhävalaat etsivät ruokaa yhdessä. Tätä ei yleensä kesäisin näe ja vastaavia päiviä on safarioppaamme mukaan ollut keskimäärin yksi tai kaksi vuodessa. Onneksi me saimme olla mukana kokemassa tätä päivää.
Kaskelotit pysyttelivät meiltä visusti piilossa valitettavasti. Oppaamme Hannaleena myös kertoi, että kaskelotit ovat viime päivät käyttäytyneet hieman oudosti. Lieneekö Natolla osuutta asiaan, sitä voi vain spekuloida, mutta kaskelottien suosima Bleikin kanjoni on myös kuulemma Naton harjoitusaluetta. Sukellusveneiden kaikuluotain myös häiritsee valaita ja vaikka tätä asiayhteyttä ei ehkä tarkemmin pääsekään tutkimaan, niin maalaisjärjellä ajateltuna tässä voisi olla syy kaskelottien ajoittaiseen katoamiseen kanjonista.
Paikallista lähiruokaa ja villiyrttejäPaluumatkalla on mahdollista nauttia safarin hintaan sisältyvä herkullinen kala- tai kasviskeitto, joka on henkilökunnan itse rakkaudella ja taidolla valmistama paikallisista raaka-aineista, tietysti makunystyröitä hiveleviä villiyrttejä hyödyntäen. Laurin kalakeitto oli kuulemma matkakumppanini mukaan parasta kalakeittoa, mitä on koskaan syönyt ja itse olin haltioissani Laurin maukkaasta vegaanikeitosta. Pelkästään tämän herkullisen keiton vuoksi voisin palata heti takaisin!
Suloiset lunnit valloittavatPaluumatkan varrella pysähdytään joka kerta ihastelemaan myös Andan saarella pesiviä lunneja, jotka ovatkin mitä suloisimpia lintuja. Lunnit pesivät Andalla joka kesä huhtikuun puolestavälistä elokuun puoleenväliin ja niitä voi olla jopa 30 000 yksilöä. Saarella on mahdollista silloin tällöin nähdä myös kirjohylkeitä köllöttelemässä kivikoilla, mutta me emme tällä kertaa hylkeitä nähneet. Lunnit sen sijaan ilostuttivat kovasti.
Ikimuistoinen valassafari koostui kahdesta täysin erilaisesta retkestäKuten sanottu, ensimmäinen valassafarimme oli todella unohtumaton ja huikea kokemus, jonka aikana saimme nauttia useista hienoista valaskohtaamisista eri lajien kanssa. Tärkeimpänä itselle tästä jäi käteen miekkavalaat, joita en uskonut näkeväni, mutta onneksi näin. Tunnelma päivän päätteeksi ei olisi voinut olla onnellisempi, olihan siinä elämän suurin ja pitkäaikaisin unelma toteutunut.
Toinen valassafaripäivämme oli sään puolesta upean aurinkoinen, mutta valaat pysyttelivät visusti piilossa. Toisen päivän alkupuoli kului lähinnä etsiskellen, kunnes lopulta keittolounaan jälkeen onnistuimme muutaman pyöriäisen näkemään. Tämän päivän kruunasi kuitenkin paluumatkan aikana näkemämme suuret sillivalaat (Balaenoptera physalus), jotka ovatkin harvinaisempi näky. Näin se luonto toimii, koskaan ei voi tietää mitä näkee ja milloin.
Valaita, joit on mahdollista nähdä valassafarin aikana:
- Pitkäevä pallopäävalas (Globicephala melas)
- Lahtivalas (Balaenoptera acutorostrata)
- Miekkavalas (Orcinus orca)
- Ryhävalas (Megaptera novaeangliae)
- Valkokuvedelfiini (Lagenorhynchus acutus)
- Pyöriäinen (Phocoena phocoena)
- Kaskelotti, eli maailman suurin hammasvalas (Physeter macrocephalus)
Varustaudu kunnolla matkalleVarustaudu safarille lämpimin vaattein, mielellään tuulta ja vettä hylkiviin päällysvaatteisiin sekä hyvin jalkinein. Retkellä ollaan koko päivä avomerellä ja sää voi olla paahtavan aurinkoinen tai tuulinen ja sateinen. Varaudu halutessasi myös kiikarein sekä hyvällä kameralla ja vara-akulla. Tarkkoja ja laadukkaita lähikuvia varten en voi tarpeeksi suositella panostamaan hyvään kameraan ja objektiiviin, sillä meidän erinomaiset puhelinkamerat x2, digikamera sekä puolijärkkäri ok-tasoisella zoomilla eivät riittäneet tarpeeksi laadukkaisiin kuviin (ainakaan omasta mielestäni).
Mikäli luulet, että matkapahoinvointia voisi ilmetä, kannattaa ottaa noin tunti ennen lähtöä pahoinvointilääke, joita saa myös safarin toimistolta. Avomerellä merenkäynti voi olla aikamoista aika ajoin.
Tärkeimpänä kuitenkin seikkailumieli ja positiivinen asenne, sillä tämä saattaa hyvinkin olla elämäsi paras päivä!
Valassafarien ehdoton ykkönenArctic Whale Tours koostuu ammattitaitoisista ja asialleen omistautuneista luonto-oppaista, joille valaat ja luonto ovat sydämen asia. Lauri, Hannaleena sekä Tarja ovat suomalaisia ja laivan muu henkilökunta englantia puhuvia norjalaisia, joten ei tarvitse jännittää kielimuuria (tai muutenkaan). Arctic Whale Tours noudattaa tarkoin eettisen valaidentarkkailun säädöksiä ja eläinten hyvinvointi on aina etusijalla. Oppaat kertovat mielellään alueen luonnosta ja eläimistä lisää kiinnostuneille ja antavat matkailijoille myös hyviä paikallisvinkkejä.
Kiinnostuitko valassafarista? Tutustu lisää safariin hintatietoineen Arctic Whale Toursin nettisivuilla ja varaa oma retkesi, lisäkysymyksiä voi minulle myös laittaa kommenttikenttään!Lue myös:
<3: Tiina Johanna
Muista seurata blogia myös somessa!
Instagram:@tiinajohannaaa
Facebook:Kookospalmun alla
Blogit.fi:Kookospalmun alla
