• Tartto,  Viro

    Tartto – Viron toiseksi suurin kaupunki on kaunis ja tunnelmallinen


    Virossa on aina ihana vierailla ja käydä nautiskelemassa Tallinnan kauniista kaduista, vanhankaupungin tunnelmasta ja Telliskiven teollisuusalueen kulttuuritohinasta. Ravintolatarjontakin kukoistaa ja valinnanvaraa löytyy joka lähtöön – alati kehittyen vieläpä. Viro on kuitenkin paljon muutakin kuin Tallinna ja tämän viimeisimmän matkamme aikana kävimmekin vihdoista viimein tutustumassa myös maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin – Tarttoon.

    Wikipedia luokittelee Tarton maan henkiseksi pääkaupungiksi ja kaupunkia kuullaan kehuttavan jatkuvasti toinen toistaan kauniimmilla sanoilla. Kovat oli siis odotukset tämän uuden tuttavuuden kohdalla ja pari tuntia kestävä bussimatka sateisena syysaamuna Tallinnasta Tarttoon olikin jännitystä täynnä.

    Matkan maisemat muistuttivat kovasti kotimaan maisemia peltojen ja heinäpaalien muodossa. Perille päästyämme alkoi aurinkokin hieman paistaa ja sateet jäivät matkan varrelle. Tartto vaikutti mielenkiintoiselta ja innolla lähdimme kävelemään bussiasemalta joenrantaa pitkin kohti Raatihuoneentoria.


    Tarton Raatihuoneentori on kaunis aukio, josta löytyy erilaisia matkamuistomyymälöitä ja ravintoloita sekä tietenkin itse Raatihuone. Aukiolla komeilee myös Tarton taidemuseo eli Vino talo, joka todellakin on vino. Kesä-aikaan aukiolla on paljon vilinää ja vilskettä erilaisten tapahtumien ja auringosta nauttivien ihmisten puitteissa.


    Tartossa sijaitsee vuonna 1632 perustettu Viron vanhin ja suurin yliopisto, Tartu Ülikool, joka löytyy toriaukion takaa kätevästi vain lyhyen kävelymatkan päästä. Kulttuurikeskuksena pidetty kaupunki pitää sisällään myös vanhimman vironkielisen teatterin nimeltä Vanemuine, sekä Viron kansallismuseon. Vanhaa kaupunkia kiertäessä ei voi myöskään välttyä komealta punatiiliseltä Johanneksen kirkolta, jota itse tyydyimme katsomaan tällä kertaa vain ulkoa päin.


    Vanhan kaupungin katuja on ihana kävellä päämäärättömästi auringon paisteessa ja nauttia koristeellisen kauniista rakennuksista ja suloisista kahvila-ravintoloista ympärillä. Kaupunki on tunnettu yliopistokaupunki ja sen huomaa myös katukuvassa, kuten myös sen, että Tartto on suosittu turistienkin keskuudessa. Opiskelijoiden ja muiden matkailijoiden kirjo ei kuitenkaan meitä haitannut, sillä kaikki hajaantuivat niin kepeästi ympäri keskustaa ja kaupungin kuppiloita omiin oloihinsa.

    Yliopiston ja vanhan keskiön takana komeilee Tarton Toomemägi (tuomiovuori), joka on kaunis ja rauhaisa puistoalue. Puistosta on myös hyvät näköalat kaupunkiin, tai näin ainakin kuulimme, sillä itsehän emme mäelle nyt kiivenneet. Erityisesti kesällä ihana paikka on Toomemäen alapuolella sijaitseva Pigorovin puisto, joka on suosittu paikka piknikeille. Pigorovin puisto on suosittu myös opiskelijoiden keskuudessa, sillä se on myös ainoa paikka, jossa voi laillisesti nauttia alkoholia julkisesti anniskeluravintoloiden lisäksi, eli toisin sanoen hengata pussikeitolla. Tätäkään emme nyt tehneet.


    Olimme varanneet koko päivän aikaa kaupungille ja tästä syystä katujen ja nähtävyyksien kiertelyn lisäksi saimme rennosti nautiskella myös hyvästä lounaasta pitkän kaavan mukaan sekä useammastakin kahvikupposesta monissa eri kahviloissa, sillä niitä tosiaankin riitti. Museoita kaupungissa löytyy moneen makuun taidemuseoista KGB-museoon ja kaikkea siltä väliltä, mutta itse emme ole museoiden suuria ystäviä, joten jätimme nämä välistä. Tarton museot ovat kuitenkin kuuleman perusteella erittäin hyviä lajissaan, joten kiinnostuneet varmasti saavat vastinetta rahoilleen.


    Kun vanhakaupunki oli jo moneen kertaan läpi pyöritty ja kahvikiintiö oli täyttynyt, siirryimme nautiskelemaan Emajoen rannan iltanäkymistä ja tutkimaan hieman modernia keskustaa, sekä käymään sen ostoskeskukset läpi paluubussiamme odotellessa. Mitään emme ostaneet, mutta erään kahvion chai latte jäi mieleeni parhaimpana, mitä olen koskaan juonut.

    Tämän pitkän, mutta antoisan päivän jälkeen olikin jo ihana päästä lepuuttamaan itseään bussimatkan ajaksi ja laittaa nokka kohti vanhaa tuttua Tallinnaa.


    Oletko sinä käynyt Tartossa? Mikä jäi omaksi lempihetkeksesi? Kerro kokemukseni kommenttikenttään! 🙂

    Lue myös sateisesta päivästämme Tallinnan Telliskivessä, sekä ikuisesta ihastuksestani Tallinnan vanhaakaupunkia kohtaan!

    <3: Tiina Johanna

    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Tallinna,  Viro

    Telliskivi – Tallinnan boheemi kulttuurikeskus


    Mikäli Tallinnan vanhakaupunki on jo nähty ja keskustan hulinakaan ei huvita, niin silloin kannattaa suunnata trendikkääseen ja boheemiin Telliskiveen. Telliskivi sijaitsee aivan vanhan kaupungin kupeessa, Kalamajan historiallisen puutaloalueen keskiössä.

    Telliskivi on teollisuusmiljööseen rakennettu kulttuurikeskus täynnä pieniä designputiikkeja ja ihastuttavia kahviloita sekä erinomaisia ravintoloita. Telliskivi on luova ja urbaani keskittymä, jossa putiikkien ja ravintoloiden lisäksi pääsee nauttimaan myös teatteritaiteesta, tanssista ja muista luovista esityksistä. Telliskivessä järjestetään vuosittain runsain määrin erilaisia kulttuuritapahtumia ja joka lauantai alue täyttyy kirpputoritunnelmasta.


    Telliskivi on rennon ilmapiirinsä ja vintageputiikkiensa sekä kirpputorihulinansa lisäksi myös koti Tallinnan valokuvataidekeskus Fotografiskalle, jossa kävijä voi ihastella upeita valokuvanäyttelyitä ja lämmitelläkseen nauttia vaikkapa kuuman kupposen kohvikia, eli kahvia. Fotografiska jäi meiltä tällä kertaa väliin, koska nälkä ja läheinen ravintola vetivät pidemmän korren. Kuulin kuitenkin, että esimerkiksi eräästä Yhdysvaltain presidentistä löytyisi näyttelystä ihan viihdyttävä teos ja varmasti muutakin hauskaa nähtävää, jos paikalle vielä ehtisimme eksyä.


    Telliskiven ravintolatarjonta sisältää Tallinnan parhaimpia ja mielenkiintoisimpia ruokapaikkoja, kuten esimerkiksi industriaalistyylinen ja herkullisesta ruoastaan tunnettu F-Hoone, joka on todellakin käymisen arvoinen paikka. Itse pääsimme ilman pöytävarausta lähes samantien syömään, mutta jos sattuu olemaan isommalla porukalla liikenteessä, niin varaus saattaa olla tarpeen. Ruoka oli todella hyvää ja vaihtoehtoja löytyy jokaiseen ruokavalioon. Myös palvelu oli rentoa ja ystävällistä. Pointsit siis tälle.


    Telliskiven alueelta löytyy F-Hoonen lisäksi myös muita ravintoloita ja erilaisia hauskoja ja tunnelmallisia kahviloita, joten nälkäiseksi ei tarvitse jäädä. Yksi mielenkiintoinen kokemus oli myös kahdesta vanhasta junanvaunusta rakennettu ravintolakahvila Peatus, jossa lasillinen valkoviiniä ja pieni pärekorillinen bataattiranskalaisia toimi hyvänä välipalana kaatosadetta pidellessä.


    Kalamajan puutaloalue on iso asuinalue, jossa ovat aikoinaan majailleet niin kalastajat kuin veneenrakentajatkin ja näitä kauniita puutaloja kannattaakin ehdottomasti käydä katselemassa, jos aikaa riittää. Eryisesti puiset pienkerrostalot, joita myös tallinnalaistaloiksi kutsutaan, ovat arkkitehtuurinen nähtävyys.

    Kalamaja ja Telliskivi täyttivät ehdottomasti odotukseni ja seuraavan vierailun haluankin ehdottomasti tehdä kesä-aikaan, sillä vaikka Tallinnan matkamme sujuikin suurimmaksi osaksi leudoissa ilmoissa ja hetkittäisessä auringossakin paistatellen, niin juuri tänä Telliskiven päivänämme saimme syyssateet kaatamalla niskaamme ja kiertely jäi siksi hieman suppeaksi.


    Oletko sinä käynyt Telliskivessä? Mitä pidät Kalamajan asuinalueesta? Kerro oma kokemuksesi kommenttikenttään!

    <3: Tiina Johanna

    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla