• Kuusamo,  Suomi

    Ajakka – Poroja, luontoa ja pohjoisen taikaa Kuusamossa


    Tänä vuonna on tarkoituksella jätetty kirjoittamatta ylös vuoden matkasuunnitelmat ja ne omat pienet iloa tuoneet reissut ovat tapahtuneet poikkeuksellisesti kotimaan sisällä ja hieman puolivahingossa. Tämän vuoden ensimmäinen hieman pidempi matka johti yhden pysähdyksen taktiikalla Kuopion kautta Kuusamoon, kauas isoista ihmismassoista upeisiin ja hiljaisiin luontomaisemiin maaseudun rauhaan, Ajakkajärven rannalle.

    Ajakka sijaitsee Ajakkajärven rannalla, noin 40km päässä Kuusamosta ja noin 18km päässä Rukalta, erinomaisten aktiviteettimahdollisuuksien keskellä. Ajakka tarjoaa idyllistä majoitusta kauniisti sisustetuissa ja hyvin varustelluissa huoneistoissa kauniissa puurakennuksessa, joka on historialtaan vanha kyläkoulu. Pihapiirissä on myös muutama erillinen pieni hirsimökki majoittujia varten sekä runsaasti tekemistä niin isoille kuin pienillekin matkailijoille.


    Majoitusta ja lähiruokaa vanhan kyläkoulun tiloissa

    Kahdesta isosta puurakennuksesta koostuva, puiden siimeksessä sijaitseva vanha kyläkoulu on remontoitu rakkaudella majoitustiloiksi sekä noin 50 henkilöä vetäväksi lähiruokaravintolaksi. Ravintolan tarjonta koostuu lähiruoasta, oman tilan eläinten sekä lähimetsien ja vesistöjen tarjonnasta. Ajakan omistaja Miia Oikarainen on ammatiltaan riistanhoitaja, eräopas, monenlainen monitaituri sekä intohimoinen kokki ja hän rakastaa tarjota vierailleen parasta ammattitaitoaan niin oppaana kuin ruoankin suhteen. Miian tärkeimpiä arvoja ovat luonnonmukaisuus ja omavaraisuus ja näihin perustuu pitkälti myös Ajakan toiminta.

    Maajussille Morsian -ohjelmastakin tutun Miian lisäksi Ajakkaa pyörittävät niin ikää samasta ohjelmasta tutuksi tullut puoliso Kimmo, sekä tietysti Miian ihana äiti sekä lapset. Tilan tunnelma on kotoinen ja lämmin ja ympärillä kaikuu luonnon äänet sekä rauhallinen hiljaisuus. Ajakka sopii niin pariskunnille, lapsiperheille kuin ystäväporukallekin – jokaiselle löytyy varmasti mieluista puuhaa tai puuhattomuutta, mitä milloinkin haluaa.


    Luontoaktiviteetteja ja lempeitä löylyjä

    Aktiviteettitarjontaa riittää, sillä Ajakassa on kaikkea hauskaa niin kesällä kuin talvella. Omistajat tarjoavat hyviä vinkkejä lähiseudulle ja opaspalveluitakin on tarjolla. Lumikenkiä saa asiakkaat lainata ilmaiseksi ja kesäisin rannasta löytyy soutuvenettä ja kanoottia käyttöön. 100-vuotias tilava puinen rantasauna tarjoaa aina lempeät löylyt, jonka yhteydessä voi pulahtaa uimaan tai avantoon. Tarjolla on myös lisämaksusta savusauna sekä tietysti palju ja mikä lisäisi luontomatkailun tunnelmaa paremmin, kuin makkaran (tai vegaanimakkaran) paisto jossakin pihapiirin tunnelmallisista laavuista. Ajakasta on myös vain pieni kivenheitollinen Rukan laskettelukeskukseen, joten laskettelijoidenkin on helppo majoittua vaikkapa täällä.


    Ihastele poroja, vuohia ja muita eläimiä suoraan omalla pihalla

    Mikäli nämä eivät vielä vakuuttaneet, niin miten olisi oman pihan porot tai muut eläimet? Keskellä Ajakan pihaa voi ihastella kauniita poroja, joiden kanssa asustelee heidän paras ystävä, suloinen Tellu-kani. Tellua ja poroja on hauska seurata ja ne todella viihtyvät yhdessä. Itselläni on ollut aiemmin kaneja ja kyllähän siinä kieltämättä pieni pupukuume heräsi jälleen. Porojen ja Tellun lisäksi pihalla voi tutustua myös teeveestä tuttuihin Hynyseen ja Kyllikkiin, eli pihan vuohiin. Nämä tykkäävät huomiosta ja Hynynen poseeraa mielellään myös kameralle. Ajakassa on myös kanoja, kukko, kissoja sekä koiria ja kaikki tykkäävät rapsutuksista ja juttuseurasta.

    Oli ihana herätä aamuisin tervehtimään eläimiä suoraan oman oven ulkopuolella ja nauttia maaseudun rauhasta. Rakastan eläimiä ja jos en olisi näin aktiviinen matkailijasielu, minullakin olisi varmasti monenmoista karvaista ystävää itselläni. Naureskelimme myös usein matkatovereideni kanssa, että emme edes vilkaisseet kelloa saati aikatauluttaneet menojamme täällä ollessamme, vaan nautimme vain vapaudesta tehdä fiiliksen mukaan.


    Lähiseudun upeat luontonähtävyydet houkuttelee kesällä ja talvella

    Emme ole lasketteluihmisiä, joten Rukalla kävimme vain ohiajelulla eikä Kuusamon keskusta myöskään liiemmin herättänyt tunteita suuntaan eikä toiseen. Kuusamon viehätys onkin mielestäni sen aktiviteeteissa ja upeissa luontokohteissa, kuten sen järvimaisemat, kosket, vaarat sekä lähiseudun Kansallispuistot. Näistä me tutustuimme Oulangan Kansallispuistoon, kapusimme Riisitunturille, nautimme aamuauringosta Käylänkosken varrella ja kävimme tervehtimässä ihania huskyjä huskysafarilla. Tulen tekemään näistä vielä erillisiä postauksia myöhemmin, sillä kaikkea hauskaa ei vain saa mahtumaan samaan artikkeliin.


    Lähiruokaa ja omavaraista elämää

    Ajakan ravintola on todella viihtyisä ja idyllinen. Nyt valitettavasti korona-aikaan ravintola on asiakkailta suljettu, mutta ruokaa saa tilattua takeaway -tyylisesti huoneisiin suoraan. Pääsimme tutustumaan ravintolaan hieman kuitenkin ja voisin hyvin kuvitella nauttivani siellä ehkä elämäni yhden parhaista aamiaisista – sen verran rentouttavalta se näytti. Toivottavasti ensi kerralla tämä jo onnistuisi. Kuten jo aiemmin mainitsin, ruoka on pääosin lähiruokaa itse metsästettynä, kalastettuna, poimittuna ja valmistettuna. Myös erikoisruokavaliot otetaan huomioon ja vaikka tällä kertaa meillä oli enemmän kuin tarpeeksi omia eväitä kokattuna, niin ensi kerralla menee varmasti Miian paljon puhuma vegaanipestopasta testiin.


    Sielu lepää maaseudun rauhassa

    Eräänä päivänä pitkän ulkoilun päätteeksi rantasaunassa istuessa ei vain voinut olla miettimättä, kuinka ihanaa onkaan ollut saada hetkeksi unohtaa kaikki maailman tapahtumat ja vallitseva koronatilanne, rentoutua täysin ja olla vaan. Ei muita ihmisiä, ei stressiä, ei uutisia. Vain luontoa, eläimiä, lumihankia ja lämmin sauna.

    Eläinten, luonnon ja pohjoisen taika parantaa – jopa tämän kiireisen blondin kermaperseen.


    Toivon palaavani takaisin Ajakkaan rentoutumaan seuraavaksi kesä-aikaan, kun pääsee uimaan ja melomaan kanootilla. Avantoa en uskaltanut testata, mutta kesäisen auringon lämmössä kyllä pulahdus järveen kuulostaa kivalta. Oulangan Kansallispuisto jätti myös paljon nähtävää, eikä koskaan voi rapsutella suloisia huskyjä liikaa. 🙂

    Tutustu ja varaa lomasi: Ajakka nettisivut




    Oletko sinä käynyt Ajakassa? Kutsuuko Kuusamo tänä vuonna ensimmäistä kertaa vai onko se jo vanha tuttu? Kerro kokemuksesi ja omat vinkkisi Kuusamoon kommenttikenttään! 🙂

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Lofootit,  Norja,  Pohjois-Norja,  Roadtrip

    Lumoavat Lofootit – Ihania kalastajakyliä ja upeita rantoja


    Lumoavat Lofootit pitävät sisällään ihania kalastajakyliä ja upeita rantoja, sekä komeita vuorimaisemia ja idyllistä pohjoisen saariston tunnelmaa.

    Pohjois-Norjan suosittu saariryhmä on luonnoltaan kaunis ja tarjoaa erinomaiset elinolosuhteet monille eläimille merikotkista lunneihin ja miekkavalaista kaskelotteihin. Valaita on mahdollista nähdä joskus hyvän tuurin sattuessa ihan rannalta käsin, mutta jos haluaa pelata varman päälle kannattaa ottaa valassafari.


    Aktiiviliikkujan ja luontomatkailijan unelmakohde

    Nimen “Lofootit” kerrotaan tarkoittavan ilveksen jalkaa, sillä lo on norjaksi ilves ja foten taas muinaisnorjaksi jalka. Myös saarten ulkomuodon kerrotaan muistuttavan ilveksen jalkaa, mutta itse en kyllä yhtänäköisyyttä huomaa, heh.

    Lofooteilla asustaa noin 24 500 ihmistä, joiden tärkeimpiä elinkeinoja ovat kalastus ja matkailu. Tämä käy ilmi lukuisista toinen toistaan ihastuttavammista kalastajakylistä, joita Lofootit ovat täynnä. Lofoottien suosituimpia aktiviteetteja ovat ehdottomasti vuorikiipeily, patikointi, luontoretkeily sekä vesiurheilu. Saarilla on komeita ja korkeita vuorimaisemia patikoitavaksi, joista jokainen on eritasoisia ja oma taso kannattaa miettiä tarkkaan, sillä norjalaisten helppo patikka ei välttämättä ole sama asia kuin suomalaisten.

    Vesiurheilua on mahdollista harrastaa esimerkiksi surffauksen, melonnan, sukelluksen, snorklauksen, uimisen sekä veneilyn muodossa. Kylissä löytyy erilaisia retkitarjoajia ja moni majapaikka ja leirintä-alue tarjoaa myös omia välinevuokrauksia sekä opastettuakin toimintaa. Tutustu Lofoottien monipuoliseen ja mielenkiintoiseen aktiviteettitarjontaan vaikkapa GetYourGuide* -sivuston kautta.


    E10 on maisemareiteistä parhain

    Ajelimme Vesterålenista, Langøyan saarelta seuraavaksi kohti Lofoottien upeuksia ja Leknesissä sijaitsevaa seuraavaa rorbumajoitustamme. Olimme viettäneet pari yötä lähellä Støn kalastajakylää, jossa kävimme kaksi päivää valassafareilla bongailemassa alueen monia erilaisia valaita sekä lunneja. Nyt oli aika siirtyä etelämpään ja lähteä tutustumaan niihin niin monien suosimiin Lofootteihin.

    Ajoimme E10 -tietä pitkin kohti Svolvaeria, joka on yksi Lofoottien suurimmista kaupungeista. Täällä on hyvät mahdollisuudet ruoka-ostoksiin, tankkaukseen ja taukoiluun, mutta kesäsesonkina ruuhkaa voi olla, varsinkin huoltoasemilla. Onneksi sopu sijaa aina antaa.

    Svolvaerista jatkoimme auringon lämmittäessä ihanasti kohti Leknesin kaupunkia ja sen lähellä sijaitsevaa seuraavan yön rorbumökkiämme. Matkalla pysähdyimme kuitenkin Henningsvaerin paljon kehuttuun kalastajakylään, jonne ikävä kyllä oli päättänyt pysähtyä kaikki muutkin juuri silloin.


    HENNINGSVAER – Paljon kehuttu kalastajakylä

    Henningsvaer on pieni ja todella kaunis kalastajakylä, jossa on suloisia kahviloita ja pikkupuoteja, sekä kauniita rakennuksia ja erityisesti aurinkoisena päivänä edukseen olevia kylää ympäröiviä luontomaisemia.

    E10 -tieltä piti hieman poiketa tätä varten ja matkalla täytyy ylittää myös kaksi siltaa. Siltojahan Lofoottien matkalla riittää ja minusta ne oli erittäin hauskoja korkeuserojensa vuoksi, mutta kuskimme oli eri mieltä ja ajoi visusti laput silmillä sillat ylös ja alas.

    Matkan varrella kohti Henningsvaeria pysähdyimme myös Rorvikstranda beachille hieman rantatunnelmaa ihastelemaan. Lofooteissa on kyllä vain ehdottomasti parasta nämä turkoosinkirkkaat merivesinäkymät ja vaaleahiekkaiset uimarannat. Rannalla oli joitakin rohkeita kylmän veden uimareita, eli lapsia, sekä muita tauolle jääneitä automatkaajia. Rannan vieressä on myös wc, joten tätä voi pitää oivallisena pysähdyspaikkana ennen tai jälkeen Henningsvaerin.


    Henningsvaer kauniista maisemista ja rakennuksista huolimatta jätti kuitenkin hieman karvaan maun suuhun, sillä en kokenut sitä niin upeaksi, kuin mitä etukäteen olin paikasta lukenut. Ehkä odotukset olivat nousseet liian korkealle ja tähän vaikutti ihan ehdottomasti myös kylän ruuhkaisuus. Emme vielä aiemmin olleet näin ruuhkaisaan paikkaan päätyneetkään, ellei Senjan saaren Gryllefjordin autolauttasataman jonoa lasketa. Emme meinanneet löytää parkkipaikkaa ollenkaan ja jotenkin tämä ruuhkaisuus vaan pääsi ärsyttämään ihon alle. Ehkä joskus palaan uudelleen antamaan kylälle uuden mahdollisuuden sesongin ulkopuolella ja koen tämän paljon kehutun Henningsvaerin ihanuuden, joka nyt tällä kertaa jätti kyllä hieman kylmäksi, auringonpaisteesta huolimatta.


    Kalastajamökkimajoitusta jokaiseen makuun

    Henningsvaerista ajelimme takaisin E10 -tielle ja matka jatkui kohti Leknesiä. Leknes on Svolvaerin lisäksi toinen Lofoottien isommista kaupungeista ja täällä on myös erinomaiset mahdollisuudet ruokavarastojen täydennykseen ja tankkailuun. Itse vegaanina koin X-Extra ruokakaupat parhaiksi suuren valikoimansa ja erityisesti hyvän vegevalikoimansa vuoksi. Oma kylmälaukkujääkaappimme piti kaiken viileänä koko matkan ajan ja pärjäsimme omilla eväillä koko reissun.

    Majapaikkamme oli moderni rorbumajoitus Statles Rorbusenter kauniilla ja rauhallisella paikalla rannikolla, lähellä Leknesin kaupunkia. Rorbumökkejä oli erilaisia aina perhemökeistä ja rauhallisiin ns. pariskunta/kaveri-mökkeihin, joka sopi meille mainiosti, sillä saimme nauttia kauniista ilta-auringosta täydessä hiljaisuudessa vain oman terassilaiturin alta kuuluvaa meren liplatusta kuunnellen. Lofooteilla on tarjolla runsaasti monenlaista majoitusta hostelleista hotelleihin ja kalastajamökkeihin, joita on myös erilaisia ja eritasoisia. Itse onnistuimme varaamaan omamme matkan varrelta sen mukaan, miten etenimme, mutta sesonkina kannattaa aina varautua toki majoitusten ruuhkautumiseen.


    Reine ja Å i Lofoten – Upeita vuoria ja kalastajakylän tunnelmaa

    Seuraavana aamuna suuntasimme kohti Lofoottien eteläkärkeä. Parin pienen välipysähdyksen jälkeen saavuimme vihdoin Reineen, joka on kaunis kalastajakylä Lofoottien eteläpäässä. Reinessä sijaitsee myös suosittu vuori Reinebringen, jonne monet patikoijat ja kiipeilijät suuntaavaat. Valitettavasti Reine jäi lyhyeksi kokemukseksi, sillä myös täällä ruuhka oli niin kova, ettei parkkipaikkaa löytynyt ja tyydyimme nappaamaan vain äkkiseltään muutamat valokuvat kylästä.

    Paras paikka Reinen ihasteluun ja kuvaamiseen on ehdottomasti kylään johtavan tien päädyssä oleva pieni parkkipaikka, sillä täältä kylän näkee kunnolla ylhäältä ja myös ympäröivät vuoret ja vedet. Jos siis et aio kiivetä Reinebringenille maisemia katselemaan, niin tämä on nappi valinta. Parkkipaikalla saattaa joutua hieman tetristä pelaamaan, mutta tässäkin tapauksessa onneksi sopu sijaa antaa.


    Oma lempipaikkani lukuisten turkoosina välkehtivien merenrantojen lisäksi oli kuitenkin se kaikkein eteläisin pieni kylä nimeltä Å, tai Å i Lofoten. Täällä ei suosiostaan huolimatta ruuhkaa ollut, parkkitila löytyi heti ja tunnelma oli rauhallinen ja viihtyisä. Suloiset punaiset rorbut tekivät maisemasta entistä upeamman ja täällä todella tunsi sitä pienen kalastajakylän taikaa.


    Kokonaisuudessaan Lofootit olivat uskomattoman hieno kokemus ja parhaimpana mieleen jäi komeat vuoret, kauniit vuonot ja kirkkaat merivedet sekä suloiset pienet kalastajakylät. Lofooteilla kulkeminen on helppoa, sillä saarten välissä kulkee siltoja eikä tämän vuoksi lautoilla kulkemista tarvita. E10 -tie kulkee kaiken kauneuden läpi ja ohi, joten ainakaan paljoa ei tieltä tarvitse poiketa parhaat paikat nähdäkseen.

    Tällä kertaa meidän matka koostui automatkailusta ja maan tasalla maisemien ihastelusta, mutta ensi kerralla luvassa ehdottomasti patikointia ja vielä enemmän luontomatkailua. Aion myös uhmata korkeanpaikankammoani ja kiivetä ainakin yhdelle helppokulkuiselle vuorelle. Kovasti jäi myös harmittamaan, etten ehtinyt melomaan kajakilla, mutta sekin jääköön ensi kertaan.


    Lofootit – Koe ainakin nämä, tai osa näistä:

    • Å i Lofoten
    • Reine
    • Henningsvaer
    • Nusfjord
    • Rannat: Haukland, Ramberg, Kvalvika, Rorvikstranda Beach
    • Patikointi/kiipeily: Reinebringen, Ryten, Festvågtind

    Yhdistä Lofoottien lomaan myös valassafari Vesterålenin komeassa luonnossa sekä kiertomatka Senjan saaren postikorttimaisemissa.

    Onko tai oliko Lofootit osa sinun tämän tai ensi kesän matkasuunnitelmia? Mikä on lempipaikkasi? Kerro kommenttikenttään! 🙂

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

    *Artikkeli sisältää affiliatelinkin, jota klikkaamalla sinulle ei koidu haittaa eikä se velvoita sinua mihinkään. Linkin kautta tehdyistä ostoista minä saan pienen provision, joten kiitos, että tuet blogini toimintaa myös jatkossa! 🙂