• Lofootit,  Norja,  Whale Watching

    Senja ja Lofootit kutsuu – Pohjoisen road trip


    Muutaman päivän päästä koittaa vihdoin lähtömme upealle road tripillemme kohti Pohjois-Norjaa ja Lofootteja. Tätä matkaa olemme pohtineet jo pitkään, välillä jopa siirtäneet matkan ensi vuodelle ja sitten taas palanneet päätökseen tehdä matka tänä kesänä. Miksi matkaa pitäisi lykätä ensi vuoteen, kun ensi vuodesta ei vielä voi edes tietää?


    KESÄN 2020 SUOSITUIN MATKAKOHDE

    Moni on Lofootteja kohti auton nokan kääntänyt tänä kesänä, eikä ihme. Road trip halki Suomen on itsessään jo ihana ajatus, sillä matkalle sattuu mitä kauniimpia kotimaan maisemia ja matkaan voi käyttää niin paljon tai niin vähän aikaa, kuin itse haluaa. Yleensä kuljen aina ja vain julkisilla, mutta tätä matkaa varten meillä on oma auto takapuolen alla.


    Olemme valmistelleet matkaa keskinkertaisen paljon, eli jonkin verran. Road tripin pääajatus on itselleni ehdottomasti road tripin tuoma vapaus mennä ja tulla omien halujen ja vapaiden aikataulujen mukaan, joten liian tiukkaa suunnitelmaa emme tule tekemään. Telttailemaan emme lähde, mutta majoituksien suhteen olemme vapain mielin emmekä liiemmin nirsoile. Olen lukenut, kuinka jotkut vannovat erittäin tarkkojen suunnitelmien ja etukäteisvarausten nimeen samaisella road tripillä, joten nähtäväksi jää miten meidän käy, mutta rakastan spontaaniutta ja vapautta mennä – tai olla menemättä.

    Käytännön asiat olemme selvittäneet tarkoin ja muutamia varauksia olemme tehneet toki ajatellen matkan alkupään majoituksia ja erityisesti tulevia valassafareita, jotka ovat itselleni koko matkan ja Lofoottien kohokohta. Valassafarin oikea valinta on myös erittäin tärkeää, sillä kaikki yritykset eivät välttämättä edelleenkään noudata sääntöjä valaiden oikeaoppisesta lähestymisestä ja pidettävistä etäisyyksistä. Onneksi olemme löytäneet parikin hyvää valassafaria, jotka kulkevat valaiden hyvinvointi edellä, eikä rahastuksen maku suussa. Näistä tulen kertomaan myöhemmin lisää kokemuksien kera.


    Mikä meitä Lofooteilla kiinnostaa?

    Valassafarien ja road tripin luoman seikkailun tunteen lisäksi meitä ehdottomasti vetää puoleensa Senjan saaren upeat luontomaisemat ja saaren rannikkonäkymien kiertely. Senja sijaitsee Lofoottien pohjoispuolella ja saari kannattaa ehdottomasti sisällyttää Lofoottien matkaan mukaan.

    Lofoottien parhaimmat turkoosinkirkkaat vedet ja valkoiset hiekkarannat houkuttelevat ketä tahansa ja Lofooteilta löytyy paljon upeita luontoretkimahdollisuuksia sekä erilaisia päivävaelluksia. Kauniit ja idylliset pienet kalastajakylät houkuttelevat majoittumaan paikalliseen tyyliin rorbuihin ja telttamatkailijat pystyttävät telttansa vaikka upeiden rantamaisemien äärelle. Aiomme yhdistellä vähän näitä kaikkia tällä kymmenen päivän road tripillämme, telttailua lukuunottamatta, sillä matkaseurana mukana reissaava äitini ei telttaan aio kuulemma köllähtää. Taidan silti varmuuden vuoksi ottaa makuupussin mukaan, sillä koskaan ei tiedä, mitä tuleman pitää. Heh.


    Kuulisin mielelläni nyt teidän lempipaikkoja ja suosittelemia kohteita Senjassa ja Lofooteilla!

    Mitä reittejä olisi teidän mielestä mukava ajella ja mikä olisi ihan must see? Vaativat vaellukset saavat odottaa seuraavaan kertaan, joten vain helpot ja lyhyet päiväretket kiinnostavat nyt, sekä autolla saavutettavissa olevat upeudet. Omat suosikkikohteet olemme jo alustavasti päättäneet ja reittikin on tiedossa, mutta aina on tilaa spontaaneille yllätyksille ja suunnitelman muutoksille. Kaikkia vinkkejä siis otetaan vastaan, vielä kun ehtii. 🙂

    Myös vinkkejä hyviin vegaanikahviloihin tai ravintoloihin, joista saa myös vegaanivaihtoehtoja, otetaan vastaan. Pienissä paikoissa vegaanius on aika ajoin haaste ja omilla ruokavarastoilla tämäkin matka tullaan tekemään, mutta ainahan olisi kiva poiketa edes yhdessä uudessa kahvilatuttavuudessa matkan aikana!

    Jos satut olemaan Senjassa tai Lofooteilla samaan aikaan, niin laita ihmeessä viestiä ja heitetään vaikkapa kyynärpäävitoset matkan varrella!


    HUOM! Onko matkailu intohimosi? Jos olet kiinnostunut matkailualan opinnoista tai jos haluat vain kokea Tampereen kiinnostavia helmiä hieman keskustan ulkopuolella, tutustu edelliseen artikkeliini omista matkailualan opinnoistani Ahlmanilla ja poikkea vaikka Ahlmanin maaseutumiljöössä kahvilla! Vain 10 minuutin bussimatkan päässä Tampereen keskustasta!

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

    *Kaikki artikkelin kuvat: Ilmainen kuvapankki Pixabay

  • Travel Lifestyle,  Uncategorized

    Parhaat matkamuistot

    Ulkona sataa räntää ja taivas on harmaa, vaikka juuri eilen ilma oli lämmin ja aurinko paistoi kirkkaana. Samanlaista on ollut oikeastaan koko kevät jo ja tuskin muuttuukaan vielä toviin mihinkään. Silti kesää jo kovasti odotellaan ja jokaisesta auringonsäteestä täytyy nauttia raikkaiden aamulenkkien ja parvekehetkien muodossa aina kun vain mahdollista. Suomen kevät, se on aina ollut mielenkiintoista aikaa.

    Samanlaisia ajatuksia on herättänyt nykytilanne muutenkin. Kaikkein paras tapa on ainakin meidän kohdalla ollut viettää päivä kerrallaan ja nauttia päivän pienistä iloista yksi kerrallaan, kuten ne aamun auringonsäteet ja rauhalliset lenkit kirpakassa aamuilmassa, tai se hetki, kun huomaat huonekasvisi kasvaneen hieman etkä olekaan sitä onnistunut vielä tappamaan.

    Olen onnistunut hoitamaan jo lähes kaikki rästissä olevat koulutyöni ja valmistuminen tulee tapahtumaan ajallaan, vaikkakin vielä muutoin epävarmojen aikojen keskelle. Kotia on tullut siivottua hieman aiempaa tiheämmin ja tietynlaisten päivärutiinien muodostamisen tärkeyttä on tullut korostettua nyt entisestään, jotta aktiivisuus säilyisi ja mieli pysyisi virkeänä.

    Nyt, kun jouduimme tältä keväältä myös sen omalta osaltamme ensimmäisen matkaperuutuksen suorittamaan, niin ajattelin, että olisi hyvä muistella vanhoja reissuja pienen blogilistauksen muodossa ja keskittyä olemaan niistä kiitollinen, samalla niitä uusia odotellen.

    NUORUUDEN PAKETTIMATKOJA KREIKKAAN

    Lapsuuteni matkoista en ihan kaikkea muista, mutta jotakin kyllä. Silloin kävimme muutamaan otteeseen pakettimatkalla ainakin Kreikassa ja Kreikkahan on upea paikka matkamuodosta huolimatta. Lapsena en tiennyt, että matkailu etelässä voisi olla muutakin, kuin hotellin, rantakadun ja uimarannan välimaastossa pyörimistä, sillä ne olivat äitini lempiasioita reissussa siihen aikaan. Sieltä varmasti kumpuaa omakin intoni aurinkoa ja merta kohtaan, vaikka nykyään haluankin reissuiltani paljon enemmän kuin pelkkää hotellialuetta.

    Muistan silti lämmöllä, kuinka nautiskelin varpaiden tunkemisesta kuumaan rantahiekkaan ja kuinka merivesi olikaan niin suolaista ja kirvelevää silmissä ensimmäistä kertaa. Muistan, kun olimme ostamassa minulle uimapatjaa jostakin rantapuodista ja paikallinen miesmyyjä innostui hipelemään vaaleita kutrejani ja tämä oli mielestäni kovin hämmentävää, olinhan vasta lapsi.

    Toisella Kreikan lomallamme vietimme minun syntymäpäiviäni ja äitini oli järjestänyt hotellin kanssa minulle herkullisen hedelmäkorin, kukkia ja syntymäpäiväkortin sekä tietysti ihanan synttärikakun huoneeseemme yllätykseksi. En ole myöskään koskaan polttanut itseäni matkoilla missään niin pahasti kuin Kreikassa ja vieläpä näillä molemmilla Kreikan matkoillamme tämän onnistuin yhtä pahasti tekemään. Tästä toisesta Kreikan reissusta voi lukea kirjoituksen täältä.


    ALA-ASTEEN LUOKKARETKI JA LAPSUUDEN ENSIMMÄINEN CITYBREAK SAKSAAN

    Minulla kävi lapsena aikamoinen mäihä, kun äitini oli innokas saksankielen ystävä ja Saksan matkailija. Hän on ollut Saksassa töissä ja hänellä oli maassa joitakin ystäviäkin tietysti. Hän myös pisti minut saksankieliseen päiväkotiin täällä kotikaupungissamme, Tampereella. Tämän jälkeen Suomeen perustettiin ensimmäinen saksankielinen opetusluokka ja minä luonnollisesti myös tänne siirryin ala-asteelle. Tämä luokkamme oli omaa laatuaan ja ainoa laatuaan myös, joten meistä tehtiin lehtijuttuja aina silloin tällöin ja pakko myöntää, että vasta näin aikuisiällä osaan tätä arvostaa.

    Ala-asteen viimeisellä luokalla, eli kutosluokalla, lähdimme sen aikaisten vitosluokkalaisten kanssa yhteiselle Saksan luokkaretkelle Esseniin. Luokkaretken aihe oli kielenopiskelun lisäksi osallistuminen paikallisille teatterifestivaaleille, jossa esiinnyimme Lumikki -esityksemme kanssa kaksi kertaa. Esiintyminen estradeilla saksankielellä oli vähintäänkin jännittävä kokemus, mutta yhtälailla nautin metsän keskellä sijaitsevan majatalomme herkullisista hillovoileipäaamiaisista ja kaupungin kiertelystä porukalla. Tämä oli reissu, jota en aina näin aikuisena edes muista enää muistella, sillä siitä on niin kauan aikaa. Tämä reissu oli kuitenkin sitäkin tärkeämpi ja ainutlaatuinen matkakokemus ja luokkaretkielämyksen lisäksi matkalla juhlittiin yhdessä myös syntymäpäiviäni.

    Luokkaretki tapahtui samaan aikaan kuin 9/11 terrori-isku ja jos en väärin muista, niin taisimme istua lentokoneessa matkalla Saksaan juuri tuon iskun tapahtumahetkellä.


    Luokkaretken lisäksi kävimme äitini kanssa myös Frankfurtissa sekä Wiesbadenissa hänen ystäviään tervehtimässä, mutta valitettavasti en kauheasti tältä matkalta mitään muista, sillä tällöin olin vielä nuorempi kuin luokkaretkemme aikaan. Muistan syöneeni ravintolassa jättimäistä lihapullaa ja leikkineeni äitin kaverin lapsen pikkulegoilla Backstreet Boysia kuunnellen, muistan käyneeni Disney -kaupassa ostamassa ison dalmatialaispehmokoiran, joka edelleen makoilee sängyssämme. Toivottavasti pääsen pian Saksaan kokemaan maan komeuksia uudelleen!


    BILEREISSUISTA KULTTUURIMATKAILUUN, TALLINNA HOUKUTTELEE EDELLEEN

    Virossa olen käynyt useampaankin kertaan ja kuten varmasti aika monella muullakin, nämä reissut alkoivat aikoinaan perinteisellä nuoruuden viinanhakureissulla. Milloin kenenkäkin ystävän kanssa lähdimme joko päivän tai viikonlopun kestävälle minilomalle, joka sisälsi aina suhteellisen paljon nesteiden kulutusta. Milloin palasin takaisin Suomeen uuden lävistyksen kera ja milloin meillä oli kolme isoa matkalaukkua pelkkää alkoholijuomaa täynnä.

    Myöhemmin nämäkin matkat muuttuivat enemmänkin kulttuurireissuiksi ja matkalaukut olivat vain tarpeellisia matkatavaroita täynnä. Aika kului hyvän ruoan ja kauniiden nähtävyyksien parissa, eikä enää niinkään alkoholia lipittäen. Lävistyksistäkin on enää vain yksi paikallaan, nenäkoru, joka otettiin Jyväskylässä asuessani koulupäivän ruokatunnilla, eikä suinkaan edes Virossa.

    Lisää Viron matkailusta Tallinnaan sekä Tarttoon voi lukea täältä.


    ESPANJAN LÄHTEMÄTÖN VAIKUTUS JA RAKKAUS MAAHAN

    Kun nuorempana telkkarista katselin Serranon perheen tuotantokausia ja ihastelin tuota eläväistä ja auringontäyteistä elämäntyyliä, tiesin, että Espanjaan minun on päästävä. Ja sinnehän minä olen päässyt.

    Reissuja on tehty Teneriffalle, Mallorcalle, Zaragozaan, Barcelonaan, Madridiin, Alicanteen sekä Valenciaan, jossa myös asustelimme puoli vuotta vuonna 2018 matkailualan opintoihini liittyvän työharjoittelujakson puitteissa. Tämä vuosi ja tuo kokemus jätti minuun lähtemättömän vaikutuksen ja kun mahdollisuus koittaa, niin pysyvämpi muutto Valenciaan tulee vielä olemaan edessä.

    Espanjassa on vielä paljon upeaa seutua, jota en ole päässyt näkemään ja toivottavasti pian pääsen. Kaikilla meillä varmasti on joku paikka, johon aina tahtoo palata. Minulle se on Espanja ja erityisesti vanha kotikaupunkini Valencia.

    Viime vuonna sain myös huomata, kuinka paljon Kanariansaarilla voikaan olla tarjottavanaan, kun sain tilaisuuden lähteä vapaaehtoistyöhön valaiden ja delfiinien pariin Teneriffalle. Tämä kokemus yhdistettynä saaren upeaan luontoon ja omatoimimatkan antamiin mahdollisuuksiin toi Teneriffasta ihan uuden puolen esille.

    Lisää Espanjan matkoista, Valencian työharjoittelutunnelmista sekä Teneriffan vapaaehtoistyöstä voi lukea täältä.

    Palma de Mallorca
    Madrid
    Teneriffa
    Valencia


    SAN FRANCISCO TARJOSI PARHAIMMAT PUITTEET ENSIMMÄISELLE KAUKOMATKALLE

    Matkailijana olen vielä kohtalaisen tuore, sillä esimerkiksi kaukomatkoja minulla on takana vasta yksi. San Francisco valikoitui tähän tarkoitukseen oivalliseksi kohteeksi ja hetkeäkään ei ole kulunut, etten olisi ikävöinyt tuohon upeaan kaupunkiin takaisin. I left my heart in San Francisco – pitää todellakin paikkansa.

    Kaupungin huikeat nähtävyydet ja mielenkiintoiset asuinalueet, ystävälliset ihmiset ja kiinnostava historia jäivät unohtumattomana mieleen. Matkan kruunasi myös pohjoisen Kalifornian kaunis luonto ja Montereyssä vietetyt matkamme muutamat viimeiset päivät. Monterey Bayssä kävimme elämäni ensimmäisellä valaidenkatseluretkellä ja veneen vierellä uiskenteleva suuri ryhävalas on todella vaikuttava elämys.

    San Franciscossa saimme kokea myös ensimmäistä kertaa kodinvaihtomatkailun tuomia mahdollisuuksia ja kokemus oli niin positiivinen, että koukkuun jäimme. Sittemmin kodinvaihtoa on tullut harrastettua pääasiallisena matkailu- ja majoitusmuotona aina, kun johonkin olemme ajatelleet lähteä enkä voi muuta kuin suositella.

    Lue lisää San Franciscon ja Pohjois-Kalifornian matkastamme täältä.


    PUNAISET PUHELINKOPIT JA KAKSIKERROSBUSSIT HURMASIVAT LONTOOSSA

    Tänä vuonna ehdin yhden ulkomaan reissun tehdä helmikuussa ja matkakohteena oli tyylikäs Lontoo. Lontoo oli kaunis, monipuolinen, kiinnostava ja täynnä monenlaista kulttuuritarjontaa. Kävin tämän soolomatkani aikana Harry Potter -kävelykierroksella läpi Lontoon keskustan, kiertelin kauppahalleja ja marketteja, ajelin kaksikerrosbussin yläkerran etunokassa yhtä innoissani kuin viereisen penkin pikkulapsi ja tunnelmoin nähtävyyksiä.

    Soolomatka Lontooseen yhdistyi kaverimatkaan Portsmouthin rannikkokaupunkiin, jossa oli täydellistä satamakaupungin tunnelmaa ja ihania rakennuksia. Maaseutupubit tuli tutuksi pienten päiväajeluiden aikana ja Englanti yllätti minut positiivisemmin kuin osasin odottaakaan.

    Englannin seikkailuista voi lukea lisää täältä.

    Lontoo
    Portsmouth


    LAATU VOITTAA MÄÄRÄN, MATKAUNELMAT VASTA EDESSÄ

    Näiden matkojen lisäksi takataskussa löytyy reissu Latviaan isäni kanssa sekä useampia Ruotsin risteilyitä, mutta näiltä reissuilta ei valitettavasti löydy hirveästi sanottavaa eikä liiemmin kuvamateriaaliakaan, joten tämä pieni sivumaininta niistä riittäköön, heh.

    Tämän listan ja näiden matkamuistojen parissa on ollut ihana fiilistellä ja kasvattaa tulevia matkahaaveita. Näiden voimin kyllä jaksaa odottaa tulevaa ja matkakokemuksien määrällä ei ole niinkään väliä, vaan niiden herättämillä tunteilla ja itselle tärkeillä muistoilla. Ei se oli se määrä, vaan se laatu. Eikö niin?

    Toukokuussa oli tarkoitus lähteä Ranskan etelärannikolle juhlistamaan äitini 60 -vuotissyntymäpäivää ja nauttimaan rivieran kauniista maisemista. Tämä matka peruuntui tältä erää, mutta Ranskaan tulen vielä suuntaamaan tulevaisuudessa ja eiköhän me äitini syntymäpäivien kunniaksi jotakin mukavaa muutakin keksitä. Suurimmat matkaunelmat ja niiden toteuttaminen on vasta edessä ja hyvää jaksaa kyllä odottaa. 🙂


    Olisi ihana saada teidän kuulumisia ja kivoja matkamuistoja luettavaksi kommenttikenttään!

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Espanja,  Kanariansaaret,  Reppureissut,  Soolomatka,  Teneriffa

    Santa Cruz – Teneriffan kaunis pääkaupunki yhdistää kaupunki- ja rantaloman


    Kaksiviikkoisen Teneriffan yhdistetyn omatoimi- ja vapaaehtoistyömatkan viimeinen etappi oli lähteä muutamaksi päiväksi tutustumaan saaren pohjoispuoleen ja erityisesti sen pääkaupunkiin, Santa Cruz de Tenerifeen.

    Mietin pitkään ennen matkalle lähtöä, että mikä olisi itselleni se paras kaupunkikohde vapaaehtoistyön jälkeen, koska vapaaehtoistyöjakson aikana tuli jo erittäin tutuksi saaren eteläiset lomakylät, kuten Los Cristianos ja Los Gigantes (jossa olen ollut myös vuonna 2012). Halusin kunnollisen kaupunkikohteen, joka ei olisi pelkästään turisteilla kyllästetty ja ilmassa olisi mielellään ihan kunnollista paikallistakin tunnelmaa. Vaihtoehtoja tutkittuani tulin siihen tulokseen, että paras kohde näillä kriteereillä olisi tietenkin saaren pääkaupunki.

    Santa Cruz on Kanariansaarten toiseksi suurin kaupunki ja Kanariansaarten pääkaupunki yhdessä Gran Canarialla sijaitsevan Las Palmasin kaupungin kanssa. Espanjalaiset perustivat kaupungin vuonna 1494 ja nykyisin alueella asustaa noin 225 000 ihmistä. Tätä ennen alueella ovat asustaneet jo noin 2000 vuotta sitten Kanariansaarten alkuperäisasukkaat, eli guanchet. Santa Cruz ei ole yleensä se ensimmäinen turistien valitsema lomakohde, joten kaupungissa on helppo nauttia paikallisestakin tunnelmasta. Sen sijaan päiväretkikohteena saaren lomakylistä tämä kaupunki on suosittu ja suurin turistien suosima loma-aika on talvikuukausien aikaan.


    Matkasin Los Cristianoksesta bussilla tunnin ajomatkan verran Santa Cruziin ja bussireitti kulki upeita rannikkomaisemia pitkin etelän kuivista ja karun kauniista maisemista pohjoisen hieman vehreämpiä kaupunkinäkymiä kohti. Päästyäni perille lähdin heti lompsimaan kohti AirBnb -kotiani, joka sijaitsi aivan bussiaseman ja keskustan välissä, kävelymatkan päässä kaikesta. Kuljin ihastuttavien terassikahviloiden välistä aamuauringon lämmittäessä mukavasti ja ympärillä kuului ihanan tuttu ja kaivattu espanjankielinen puheensorina ja kahvikuppien kilinä.

    Asuntoni oli mukava yksiö kaikilla mukavuuksilla ja isolla kattoterassilla varustettuna. Terassilta oli loistavat näkymät aina merelle saakka ja aurinkokin paistoi siihen sopivasti koko päivän. Välimatkat joka paikkaan olivat lyhyet, joka sopi minulle enemmän kuin hyvin ja mikä parasta, kaupungin upea kauppahalli Mercado de Nuestra Señora de África sijaitsi aivan nurkan takana. Saavuin perille jo aamupäivästä, joten lähdinkin tietenkin heti tutustumaan paikkoihin!

    Terassini
    Mercado de Nuestra Señora de África
    Mercado de Nuestra Señora de África


    Santa Cruzissa on shoppailijoille hyvät ostosmahdollisuudet ja putiikit, runsain määrin erilaista ravintola- ja baaritarjontaa hyvän ruoan ja juoman ystäville ja upeita nähtävyyksiä kierreltäväksi. Nähtävyyksistä tärkein on varmasti Auditorio de Tenerife, eli saaren pääkonserttisali. Konserttisali muistuttaa ulkokuoreltaan hieman Sydneyn oopperataloa ja rakennuksen ympäristössä on mukava esimerkiksi kävellä ja nautiskella meren kohinasta ja ilta-auringosta. Auditorion vieressä sijaitsee myös Castillo de San Juan -linnake, josta kaupunkia on suojeltu 1600 -luvulta lähtien. Lisäksi Auditorion ja linnakkeen vieressä sijaitsee Parque Marítimo César Manrique -puistoalue, joka on pääsymaksullinen viheralue uima-altaine ja ravintoloineen.

    Auditorio de Tenerife
    Castillo de San Juan


    Santa Cruzin keskustan helmi on Plaza de España -aukio, jonka keskellä on suuri vuonna 2008 valmistunut tekojärvi suihkulähteineen ja kukka-asetelmineen. Aukion reunalla komeilee myös ristiriitaa herättänyt muistomerkki Espanjan vuoden 1930 sisällissodan uhreille. Aukion ympärillä on luonnollisesti kasapäin erilaisia terasseja ja kahviloita, johon on mukava istahtaa rentoutumaan kaupunkikiertelyn lomassa.

    Plaza de España


    Museoiden ja historian ystäville kaupunki tarjoaa myös herkkua, sillä pääkaupungissa sijaitsee mielenkiintoinen luonnonhistoriallinen ja arkeologinen museo Museo de la Naturaleza y el Hombre. Museo on suosittu vierailukohde turistien sekä saarten asukkaiden keskuudessa, sillä täällä voi nähdä Kanariansaarten alkuperäisasukkaitten eli guanchejen muumioita ja pääkalloja. Muumiot sekä museon meribiologinen osasto herättivät kiinnostukseni ja kävinkin katsastamassa nämä omin silmin, vaikka en yleensä museoista niin kiinnostunut olekaan. Vierailu oli kyllä opiskelijalippuhinnan (n. 3e) arvoinen, vaikka jokaikistä tekstinjyvää en jaksanutkaan jäädä lukemaan. Sen sijaan tutkailin mielenkiinnolla eri luontolajien ja merinisäkkäiden täysikokoisia replikoita ja sain kuin sainkin ihokarvani värisemään muumio-osastolla.

    Yksi kaupungin suosituista nähtävyyksistä on myös kaupungin pääkirkko Iglesia de Nuestra Señora de la Concepción, jonka kellotorni komeilee kaupungin joka suuntaan ja on ulkokuoreltaan valkoinen ja yksinkertaisen kaunis. Nykyinen kirkko on rakennettu 1600-1700-luvuilla paikkaa aiemmin koristaneen kirkon tilalle. Kirkossa sisällä näkee muun muassa islamilaistyylisesti koristellun katon ja muuta pienempää nähtävää. Itse tyydyin katsastamaan kirkon tällä kertaa vain ulkopuolelta.

    Iglesia de Nuestra Señora de la Concepción


    Suuri nähtävyyksien mekka tämä saaren pääkaupunki ei ehkä ole, mutta itse nautiskelinkin enemmän paikallistunnelmasta ja kaupunkikulmien kiertelystä. Mikäli aika kaupungissa käy pitkäksi tai muutoin haluaa lähteä myös muita mantuja koluamaan, niin kaupungista on erittäin helppo lähteä bussilla saarta tutkimaan. Teneriffan bussiyhteyksiä hoitaa Titsa -bussi-yhtiö, jonka tunnistaa vihreistä linja-autoistaan. Yhteydet ovat erittäin kattavat ja ne toimivat todella näppärästi, joten tämä tekeekin matkailun ilman omaakin autoa saarella hyväksi vaihtoehdoksi. Etäisyydet saaren puolelta toiselle ovat vain alle 1,5h kestoisia ja hinnassakin selviää halvalla.


    Playa de las Teresitas – Auringonpalvojille lähes unelmien uimaranta

    Hieman kaupungin ulkopuolella sijaitsee pieni San Andrésin kylä sekä kylän vieressä komeileva kaunis kultahiekkainen uimaranta Playa de las Teresitas. Ranta on yksi Teneriffan kauneimpia ja erityisesti paikallisten suosiossa. Teresitakselle pääsee suoraan Santa Cruzin bussiasemalta noin kymmenen minuutin välein kulkevalla suoralla linjalla 910, jonka päätepysäkki sijaitsee heti uimarannan edessä.

    Rannalla voit valita joko aurinkotuolit varjoineen tai levittää pyyhkeesi vaikka suoraan vesilinjan tuntumaan pehmeälle rantahiekalle. Hiekka on vaaleaa ja poikkeaakin siksi muista saaren laavahiekkarannoista. Omalla autolla kuljettaessa kannattaa poiketa myös viereisen vuoren päällä näköalapaikalla ihastelemassa rantamaisemia. Ainoa suuri miinus tässä ihanassa palmupuiden koristamassa uimarannassa on aivan vierestä kulkevat tankkerilaivat.


    Kaikki reissut loppuvat aikanaan ja niin myös tämäkin Teneriffan seikkailu. Matka oli hauska ja aurinkoinen kokemus, joka piti sisällään omatoimista saarikiertelyä, tulivuorimaisemia Teidellä, kauniita vuoristomaisemia Mascan kylässä, sekä rantalomailua ja nähtävyyksien kiertelyä Santa Cruzin pääkaupungissa ja sen ympäristössä. Matkan pääkohta kuitenkin oli ikuisesti mieleeni jäänyt vapaaehtoistyö valaiden ja delfiinien parissa, jonka ympärille tämä koko kiertomatka rakentui. Tästä pääset lukemaan kaikki aiemmat postaukset matkalta:



    Oletko sinä käynyt Teneriffalla? Koetko saaren täysin turistirysäksi vai tunnetko saaren olevan ihan liian aliarvostettu luonto- ja aktiivimatkailijan paratiisi? Jaa mielipiteesi ja kokemuksesi kommenttikenttään! 🙂

    <3: Tiina Johanna

    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Espanja,  Kanariansaaret,  Soolomatka,  Teneriffa

    Masca – Teneriffan luonnonkaunis vuoristokylä


    Edellisessä artikkelissani jaoin kokemuksia Teneriffan suosituimmasta matkailuvaltista, tulivuori Teidestä, joka kuului kansallispuistoineen osaksi isompaa jeeppisafariretkeäni. Aiemman postauksen Teidestä ja Teiden kansallispuistosta voit lukea täältä.

    Seuraavaksi safarimme suuntasi pitkin kiemurtelevia ja kapean kauniita serpentiiniteitä ja vuorten rinteitä kohti Mascan kuvankaunista vuoristokylää, joka sijaitsee vuorten kätköissä Tenon kansallispuistossa.

    Masca on pieni ja idyllinen alle 100 asukkaan vuoristokylä, jossa voi nautiskella jylhistä maisemista niin ympäröiviin vuoristoihin, rotkoihin kuin alas merellekin. Maisemat kylästä ovat todellakin vertaansa vailla ja kylää ympäröi kauniin vehreät rinteet taatelipalmuineen. Masca on kaukana Teneriffan saaren turismikeskittymistä ja on suosiostaan huolimatta onnistunut säilyttämään luonnollisen kauneutensa ja koskemattoman tunnelmansa.


    Masca on helpoiten saavutettavissa omatoimisesti Santiago del Teiden kautta, joko omalla autolla tai julkisilla linja-autoilla, jotka kulkevat väliä Santiago del Teide – Masca – Buenavista. Lisätietoa Teneriffan bussiyhteyksistä saat täältä. Reitti alas kohti kylää on rakennettu vasta vuonna 1991 ja tie on todella kapoinen ja mutkitteleva, jossa varmasti voi tuntea pienen muljahduksen vatsassa jokaisen vastaantulevan auton kohdalla, isommista busseista puhumattakaan. On siis ehkä suositeltavaa pitää nämä vuorenrinteet mielessä omaa autoa vuokratessa.

    Parkkipaikoilta kuljetaan kylään alas vielä jalkaisin jonkun matkaa ja parkkipaikkoja on vain rajoitetusti, joten tähän kannattaa varautua liikkeelle lähtiessä. Vaikka Masca onkin suosittu nähtävyys, on kylässä mahdollista nauttia täysin rauhallisesta tunnelmasta ja omasta tilasta. Kylässä näkyy aito kanarialainen maalaistalojen kirjo ja matkailijoita varten kylään on rakennettu muutama ravintola ja matkamuistomyymälä. Näköalapaikkoja maisemien ihasteluun löytyy runsain määrin ja välillä tuntui, kuin olisin ihan yksin koko kylässä. Älä siis jää heti ensimmäiselle tasanteelle muiden joukossa vaan suuntaa tutkimaan omia reittejäsi, sillä ihme kyllä, täällä on mahdollisuus nauttia omastakin rauhasta.


    Mascasta pyörii monia tarinoita, kuten se, että legendan mukaan tämä suojaisa kylä olisi aikoinaan toiminut merirosvojen piilopaikkana. Tämä on joidenkin paikallisten mielestä täyttä puppua, mutta käyhän se tavallaan järkeenkin, sillä Masca on aina ollut täysin saavuttamattomissa ja näkymättömissä mereltä käsin ja tiereittikin on ollut olemassa vasta alle kolmekymmentä vuotta. Mascassa on uskottu harjoitettavan myös useita noituuksia ja paikallisilla riittää varmasti enemmänkin uskomuksia ja tarinoita kerrottavaksi kiinnostuneille kuulijoille.

    Mikäli patikointi alas kohti Mascan rantaa kiinnostaa, kannattaa siihen varata hyvät jalkineet ja noin kolmisen tuntia aikaa. Vuorenrinnettä alas kulkee pieni polku, jota pitkin rannalle pääsee. Ranta on suojaisa ja varmasti koko saaren rauhallisin ja matkalla pääsee nauttimaan kauniista kasvillisuudesta ja ihastuttavista maisemista. Takaisin ylös kapuaminen onkin sitten kuulemma haastavampi juttu, joten tämä vaihtoehto lienee sopiva vain erittäin hyväkuntoisille patikoijille.


    Mascan rannikkoa on mahdollista ihastella myös mereltä päin, mutta itse kylä ei rannalle näy. Etelä-Teneriffalla on useita eri retkijärjestäjiä, joiden kyydissä pääsee nauttimaan päivästä tai puolikkaasta merillä. Tämä lysti ei ole kovin kallista ja merimaisemat ovatkin mielestäni ihan sitä parasta Teneriffaa. Suurin osa näistä muutaman tunnin veneretkistä lipuu läpi suosituimpien eteläisten lomakylien aina Los Gigantesin jylhien kalliomaisemien ohi Mascaan saakka. Veneistä pääsee hyppäämään uimaan kristallinkirkkaaseen meriveteen ja matkalla hyvin todennäköisesti pääsee näkemään myös iloisia delfiinejä ja pallopäävalaita.

    Veneretkien järjestäjät ovat suurin osa myös ympäristöä hyvin kunnioittavia turistisuudestaan huolimatta ja paikalla veneellä on monesti myös Atlantin mertensuojeluun perehtyneitä vapaaehtoisia, joiden kanssa voi halutessaan jutella mieltä askarruttavista asioista. Itse voin lämpimästi oman vapaaehtoistyöjaksoni innoittamana suositella lähtemään katsastamaan Teneriffaa sekä Mascan laaksoa myös meriltä käsin, delfiinejä unohtamatta!

    Lisää vapaaehtoistyöstäni valaiden ja delfiinien parissa Teneriffalla voit lukea täältä.


    Kaiken kaikkiaan olin hyvin tyytyväinen koko jeeppisafariin, sillä tiukan aikatauluni vuoksi en olisi bussilla ehtinyt kulkea kaikkia haluamiani paikkoja ja samalla sain kuitenkin sitä oman auton tuntua matkalle. Oman auton vuokraus ei olisi tullut kuuloonkaan, sillä en omista edes ajokorttia ja olisihan se yksin ollut vähän tylsääkin. Tämä retki oli hyvin mutta rennosti suunniteltu ja omaa aikaa oli sopivan runsaasti, kuitenkin niin että aikataulut toimivat ja kuskitkin olivat hauskaa seuraa. Tilanteeseeni tämä vaihtoehto sopi oikein hyvin ja vaikka en yleensä valmiita retkijärjestäjiä tykkääkään hyödyntää, niin tämä oli positiivinen yllätys.


    Oletko sinä käynyt Mascassa? Teitkö retken omatoimisesti autolla, julkisilla kulkuvälineillä vaiko kenties retkijärjestäjän kyydissä? 🙂

    Seuraavassa postauksessa suunnataan kohti Teneriffan saaren pohjoispuolta ja pääkaupunkiseutua. Pysy siis kuulolla!

    <3: Tiina Johanna

    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Espanja,  Kanariansaaret,  Soolomatka,  Teneriffa

    Teide – Teneriffan kuvankaunis tulivuori


    Teneriffan saari tarjoaa matkailijalle monenmoista nähtävää ja koettavaa aina rantalomailusta vesiurheiluun ja upeisiin luontomaisemiin. Teneriffa on suosittu vaelluskohde monipuolisen luonnon ja tulivuorimaisemiensa vuoksi ja kukapa ei matkallaan haluaisi käydä katsastamassa Teiden tulivuorta?

    Kohtalaisen tiukan aikataulun, autottomuuden ja uteliaisuuden vuoksi varasin itselleni GetYourGuiden kautta opastetun jeeppi safarin, jonka kyydissä pääsisin koko päivän kestävälle kiertomatkalle läpi Teiden kansallispuistomaisemien ja Vilaflorin kylän aina Mascan henkeäsalpaavan kauniiseen laaksoon asti. Vaikka aluksi jännitinkin safarin turistimaisuutta, niin päivä oli lopulta erittäin onnistunut ja hauska.

    Letkamme lähti liikkeelle aamulla Los Cristianoksesta ja kaikki noukittiin kyytiin omien majoitusten nurkilta kätevästi. Jeepit sopivat vaikeankiin maastoon, joten kyyti tuntui paljon luotettavammalta vuoren rinteitä mentäessä, kuin mitä esimerkiksi suuret bussit tuntuisi. Samassa autossa kanssani oli mukava brittiläinen perhe, joiden kanssa oli hauska matkustaa ja sain heitä värvättyä muutamaan otteeseen napsimaan edes pari pakollista matkakuvaakin itsestäni. Yksin matkatessa kun ei ole sitä omaa henkilökohtaista valokuvaajaa mukana.


    TEIDEN KANSALLISPUISTO

    Teide


    Parin ensimmäisen näköalapysähdyksen jälkeen safarimme saapui vihdoin ensimmäiselle pääpaikalleen, Teiden karun kauniiseen kansallispuistoon. Kansallispuisto on kuulunut UNESCOn maailmanperintökohdeluetteloon vuodesta 2007 alkaen ja nähtävyytenä tämä onkin ehdottomasti Teneriffan parhautta parhaimmillaan!

    El Pico del Teide on 3718 metriä korkea ja on täten Kanariansaarten korkein vuori sekä koko maailman kolmanneksi suurin tulivuori. Teiden lounaispuolella sijaitseva Pico Viejo on 3134 metriä korkea ja on yhtä lailla komea näky Teiden rinnalla. Teide on edelleen toiminnassa oleva tulivuori ja se on yksi tarkimmin seuratuista tulivuorista maailmassa, jonka viimeisin purkaus tapahtui vuonna 1909. Tällöin Chinyeron sivukraatterin purkaus kesti kymmenen päivää.

    Teide
    Pico Viejo


    Alkuvuodesta 2019 uutisoitiin suurista maanjäristyksistä Teneriffalla ja Gran Canarian saarella ja tällöin heräsi epäilyt mahdollisesta uudesta tulivuorenpurkauksesta. Epäily muodostui aiheettomaksi, mutta historiaa ajatellen Teiden purkautumisväli on ollut keskimäärin 70 vuotta ja nyt edellisestä on jo yli sata vuotta. Aika olisi siis jo korkeakin.

    Mahdollista purkausta varten on saarella osattu valmistautua ajoissa ja ympäri vuorta onkin kiinnitetty lukuisia räjähteitä, joiden avulla purkauksen sattuessa pyrittäisiin ohjaamaan laava kulkemaan pois asutuilta alueilta pitkin ennalta suunniteltuja reittejä.


    Teiden tulivuorta ympäröi peräti 48km suuruinen kaldera Las Cañadas, joka on 150 000 vuotta sitten tapahtuneen voimakkaan purkauman johdosta syntynyt kraatterialue. Las Cañadas yhdessä Teiden tulivuoren kanssa muodostavat Teiden kansallispuiston, jonka pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 190 neliökilometriä. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1954.

    ROQUES DE GARCIA


    Teiden kansallispuiston yksi suosituimmista nähtävyyksistä tulivuoren lisäksi on mielenkiintoinen kivimuodostelma nimeltä Roques de Garcia. Useista kerrostumista muodostuvat ja eroosion muovaamat yksityiskohtaisen kauniit kivimuodostelmat ovat aikoinaan jakaneet Las Cañadasin kalderan kahteen eri osaan. Roques de Garcia koostuu kolmesta erillisestä kivimuodostelmasta: La Catedral, La Cascada ja suosituin kaikista Roque Cinchado. Nämä Roques de Garcian kivimuodostelmat löytyvät aivan Cañada Blancan vierailijakeskuksen vierestä ja ovat helposti saavutettavissa jalkaisin.


    Cañada Blancan vierailijakeskus on oivallinen paikka aloittaa tutustuminen kansallispuistoon. Täältä löytyy majapaikkaa haluaville kaikki palvelut sisältävä hotelli Parador de las Cañadas del Teide, sekä ravintola, kahvila ja matkamuistomyymälä. Vierailijakeskukselta pääset käsiksi myös alueen vaellusreitteihin ja täältä on hyvä aloittaa myös nousu kohti tulivuoren huippua. Suurin osa turistibusseista ajaa vierailijakeskukselle, lisätietoa keskuksesta ja kansallispuistosta saat täältä.

    Teidelle on mahdollista nousta myös maksullisella köysiradalla, joka vie kyytiläiset aina 3555m korkeuteen saakka. Tästä eteenpäin on mahdollista nousta jalkaisin, mutta vain erillistä lupaa anomalla. Nousu ei ole huonokuntoisille ja ilmanala korkeuksissa on todella heikkoa. Mukaan kannattaa myös varata tarpeeksi vettä. Liput köysirataa varten kannattaa hankkia etukäteen, sillä Teide on erittäin suosittu turistinähtävyys ja kansallispuistossa vierailee vuosittain yli 2,5 miljoonaa kävijää. Köysirataliput maksavat noin 25-30€, joten kannattaakin ajatella sitä enemmänkin sijoituksena, eikä niinkään budjettivalintana. Myös lupa nousta köysiradan huipusta ylemmäs kannattaa hakea hyvissä ajoin.


    LÄPI VILAFLORIN PIKKUKYLÄN

    Jeeppisafarimme ajoi matkalla myös ihastuttavan pienen Vilaflorin kylän läpi. Vilaflor on Teideä lähinnä sijaitseva kylä, jossa voi halutessaan myös majoittua hieman vierailijakeskuksen hotellia edullisemmin. Vilaflor on Teneriffan vähiten asutuin kunta, vain 2000 asukkaan määrällä. Kylä sijaitsee 1400m korkeudessa. Täällä kävimme nauttimassa myös maukkaan lounaan paikallisessa ravintolassa, jossa onnekseni löytyi listalta myös vegeruokavalioon sopivia vaihtoehtoja.


    Kokonaisuudessaan Teiden kansallispuisto jätti minuun lähtemättömän vaikutuksen. Ensimmäisellä vuoden 2014 Teneriffan matkallani en Teiden lähelle päässyt ja tämä tulivuori onkin kummitellut minua siitä asti. Kansallispuisto on upea nähtävyys ja sen karut maisemat vertaansa vailla.

    En myöskään ihmettele yhtään, että Teneriffalla suositellaan oman auton vuokraamista saaren kiertelyä ja kansallispuistoja varten. Onnekseni safarimme oli kattava ja omaa aikaa kiertelyyn oli erittäin riittävästi ja reitti kiersi kaikki parhaimmat nähtävyydet ja näköalapaikat. Oppaat olivat hauskoja, rentoja ja asiantuntevia ja tuntui kuin olisi ollut omalla autolla liikenteessä. Tästä onnellisena voinkin edelleen jatkaa elämääni autottomana, mistään vielä toistaiseksi paitsi jäämättä.

    Boca Cangrejo
    Boca Cangrejo


    Seuraavassa postauksessa siirrymme kohti Mascan upeita laaksomaisemia ja sen historian havinoita. Pysyhän siis kuulolla!

    Oletko sinä käynyt Teideä katsomassa? Mitä pidit?

    <3: Tiina Johanna

    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla