• Uncategorized,  Vuoden parhaat

    Kuvahaaste: Matkavuosi 2020 kuvina


    Hyvää uutta vuotta 2021!


    Pääsimme vihdoin laittamaan tuon surullisen kuuluisan vuoden 2020 pakettiin ja koska moni muukin, niin ajattelin minäkin viimeistellä vuoden pienen kuvakoosteen muodossa. Tällä kertaa kiitos haasteesta kuuluu Muuttolintu -blogin ihanalle Annalle.

    Vuosi 2020 piti sisällään monenmoista kommellusta ja haastetta, mutta myös hyviä hetkiä. Vuoden alussa muodostuneet suunnitelmat meni kertaheitolla uusiksi ja tilalle tuli vain epävarmuutta, tyhjyyttä, pelkoa ja inhoa, katkeruutta ja kiukkua, huolta ja lopulta sopeutumista ja hyväksymistä. Sopeutumisen ja tilanteiden hyväksymisen myötä tuli myös uusia suunnitelmia, kuten pientä ajanvietettä omassa kotikaupungissa läheisten kanssa (niiden kenen kanssa se nyt oli mahdollista), pienistä arjen tohinoista nauttimista, kotimaahan tutustumista kesäisen kotimaanmatkailun muodossa sekä opintoihin ja työelämään liittyviä puuhia ja suunnitelmia. Oli siis myös paljon iloa ja hauskanpitoa ja tulipa unelmiakin toteutettua.

    1. VUODEN SUOSIKKIKUVA


    Kesällä teimme pikaisella pohdinnalla päätöksen lähteä roadtripille Pohjois-Norjaan. Suunnitelmissa oli kiertää Senja sekä Lofootit samalla valassafarilla käyden. Reissu oli todellakin ikimuistoinen upeine maisemineen ja miekkavalaat kruunasivat kaiken, onhan niiden näkeminen luonnossa ollut aina se suurin unelmani. Tämä unelma elää edelleen ja seuraavaksi ehkä johonkin muualle valaita katsomaan. <3

    2. ARJEN LUKSUSTA


    Pieniä luksushetkiä arjessa ei sinänsä kovin montaa ollut, sillä arki oli pitkälti kotoilua ja töiden paiskimista kotioloissa. Silloin tällöin tuli kuitenkin repäistyä ja tähän olisikin voinut valita ihanat luontohetket Suomen kesäisessä luonnossa, äitini syntymäpäivät staycationin muodossa tai omat synttärit Sokos Hotel Ilveksessä huikein kaupunkimaisemin. Valitsin kuitenkin tämän hetken, jossa uuden etätyötiimimme kanssa palkitsimme itsemme hauskalla huvijahtikierroksella Helsingin edustalla synkän ja sateisen syksyn keskellä. Nämä tiimiläiset ovat tuoneet paljon iloa, motivaatiota ja inspiraatiota ja heidän kanssa on ilo jatkaa myös uuteen vuoteen uudella teholla.

    3. KESÄKUVA


    Teimme elokuussa erittäin tervetulleen matkan Riikaan, Latviaan. Lämmin kesä-aurinko helli koko matkan ajan ja vanhan kaupungin mukulakivikadut oli kaunista kierreltävää. Laivamatkatkin sujuivat moitteettomasti koronan aikana, turvavälejä oli helppo pitää ja käsidesiä oli joka nurkassa. Porrastettu maihinnousu voisi mielestäni jäädä pysyvästi käyttöön, sillä ei se kasassa seisominen ole ennenkään nopeuttanut laivasta poispääsyä.

    4. IHANA MAJAPAIKKA


    Vaikka tätä kohtaa tovin mietinkin, niin lopulta päätös oli helppo. Rakastan persoonallisia ja kauniita, sekä erikoisia majoituspaikkoja ja valitettavasti tänä vuonna kovin montaa sellaista ei eteen tullut sattuneesta syystä.

    Alkuvuonna Lontoo tarjosi käytännöllisen AirBnb -majoituksen hyvällä sijainnilla ja edullisella hinnalla, mutta ei kauneutta eikä persoonaa. Risteilymatka Riikaan tarjosi kesä-aurinkoa, kivan perushotellin sekä laivayöt ja syyskuiset synttärini Hotel Ilveksessä oli hauskat, mutta majoituksena Ilves ei valitettavasti ollut mitenkään sen erikoisempi. Lopulta tämä taistelu käytiin siis Lofoottien mökkimajoituksen ja tämän valikoituneen välillä ja tässä kohtaa oli pakko peukuttaa kotimaista.

    Lillan Hotel Café Butik on Tampereen ehdottomasti viihtyisin ja ihanin majoitus, josta löytyy historiaa, perinteitä, tyyliä ja persoonaa. Samalla on ilo tukea tuttuja omistajia ja tutkia omaa kotikaupunkia turistin näkökulmasta. Heh. Vahva suositus Lillanille koska tahansa, huoneeseen tuotu aamiainen oli parasta laatuaan.

    5. HAUSKIN MUISTO


    Hauskoja hetkiä on ollut monia, mutta valitettavasti Lontoon Steel Pantherin konsertin jatkobileistä ei ole kuvamateriaalia, joten päädyin jahkailemaan Pohjois-Norjan lampaiden ja Lapin porojen välillä. Molemmat tuli nähtyä saman reissun aikana (kuten myös ne miekkavalaat) ja molempia oli hauska katsella tien vieressä kuljeskelemassa. Kyllä siltikin porot veivät voiton, sillä olin niistä niin innoissani, että kuski joutui pysähtelemään JOKAISEN kohdalla.

    6. HERKULLINEN HETKI


    Voi että kun koimmekin herkullisia hetkiä ja erityisesti Riian matkallamme. Riika todella hellii vegaaneja, sillä emme nauttineet vain yhtä hyvää vegaaniateriaa, vaan useampiakin tämän reissun aikana. Tämä kyseinen ateria tuli nautittua MiiT Coffee :ssa, hieman vanhan kaupungin ulkopuolella keskustassa, kuuman auringon paahtaessa jalkoja terassilla. Lihaa rakastava matkakumppani tykästyi myös ikihyviksi vegaanimakkaraansa ja on sitä silloin tällöin yrittänyt kaupasta etsiä myös Suomessa.

    7. SE EI-NIIN-HOHDOKAS MUISTO


    Olen koko listan odottanut, milloin saisin tilaisuuden heittää Englannin matkastani kuvan tänne. En valitettavasti aiempiin kohtiin sitä vielä saanut mukaan mahdutettua enkä kyllä ajatellut, että juuri tässä kohdassa se tulisi ensimmäisen kerran esille. Näin kuitenkin kävi, sillä loppureissu Portsmouthissa meni keuhkoputkentulehduksessa ja se jos mikä oli hirveää. Tämän kuvan ottohetkellä minulla oli kuumetta 39 astetta ja koska en suostunut lepäämään tautia pois, jouduin särkylääkkeiden voimin ottamaan kaupunkia haltuun. Onneksi ystävälläni oli auto, jolla sitten kiertelimme ympäriinsä ja onneksi kuumaa teekupposta ei tarvitse Briteissä kauaa hakea. En edelleenkään ymmärrä kuinka selvisin näistä päivistä tuossa kuumeessa, vapisten merituulessa.

    8. RAKKAASSA SEURASSA


    Tämä vuosi olisi ollut paljon tylsempi ja surkeampi ilman tätä ihmistä piristämässä arkea läsnäolollaan ja hölmöillä vitseillään. Hän on kanssani joutunut opettelemaan matkavalokuvausta (lue: ottamaan kuvia allekirjoittaneesta), kestämään koronakiukuttelua, raahaamaan matkatavaroita perässä kun minä suunnistan majapaikkoihin ja kaiken tämän vuoden tuoman epävarmuuden aikana hän on ollut siinä. Vaikka välillä puolin ja toisin menee hermot, niin en vaihtaisi päivääkään niistä hetkistä, kun saan nauraa tämän ihmisen kanssa sekä hänelle. Olemme ihan kakkoja ottamaan yhteiskuvia emmekä ole siis mitenkään instan couple goals kuvamateriaaliksi kelpaavia. Tämänkin kuvan nappasin salaa kun matkasimme hissillä Clarion Sky Bariin kutsuvierastilaisuuteen tammikuisten matkamessujen jälkeen.

    9. SUOSIKKIKUVA ITSESTÄ


    Vastavalmistunut matkailualan opinnoistani. Kesä ja kuuma aurinko. Hetki iloa epävarmuuden keskellä. Ei ollut vaikea valinta. 🙂

    10. UNOHTUMATON MAISEMA


    Hetken Lontoota tähän taas mietin, mutta sitten muistin Senjan ja valinta oli valmis. Voi jehna. Eihän näistä maisemista vain pääse mihinkään, Pohjois-Norja vaan on upea!

    11. VOI ANTEEKSI LONTOO


    Oli täysin pakko tehdä oma lisäys tälle listalle, kun aiempiin kohtiin löytyi aina jokin “parempi”. Eihän tätä nyt voi sivuuttaa silti, olinhan ihan todella tohkeissani kierrellessäni tätä upeaa kaupunkia itsekseni. Hienoa nähtävää, ihania ihmisiä, punaisia doubledeckereitä, kulttuuria ja vilinää. Oivallinen kohde soolomatkalle, enkä olisi uskonut että nautin itsekseni pyörimisestä näin paljon. Lämmin auringonpaiste helmikuussa yllätti myös iloisesti. Lontoo vei mennessään!

    Pakko sanoa, että kyllä oli ihana muistella tämän vuoden kohokohtia niin matkoilta kuin muutenkin. Oli Helsinki ja Matka2020 -messut, Englannin matka, Pohjois-Norjan upeat maisemat ja miekkavalaat sekä kaunis aurinkoinen Riika. Aloitin uudet etätyöt, valmistuin, perustin uuden käsityöyrityksen. Sitten vielä joulu ja kaunis Tampereen Joulutori. Ei huono koronavuodeksi ollenkaan, vaikka aika ajoin huoli onkin painanut mieltä ja matkailu- ja tapahtuma-ala kärsii edelleen.

    Toivon vuodelle 2021 parempaa terveyttä, enemmän iloa ja uusia kokemuksia, sekä tietenkin lisää unohtumattomia matkakokemuksia lähelle ja kauas (mahdollisuuksien mukaan). Toivon myös edellämainittujen alojen elpymistä ja oman yritykseni menestymistä. 🙂

    Katso myös:


    Minkälainen vuosi teillä on ollut? Mitä toivotte vuodelta 2021? Osallistu myös haasteeseen ja linkitä juttusi kommenttikenttään!


    Kuvahaaste – ohjeet:

    Kerro vuodestasi 2020 kuvin, edellä mainittuihin otsikoihin sopien. Linkkaa Muuttolintu kuvahaasteen lähteeksi, kopioi nämä ohjeet juttusi loppuun ja jos haluat, linkkaa juttusi Muuttolintu -blogin kommenteihin. (Mikäli nappasit haasteen Kookospalmun Alla – matkablogista, linkitä myös Kookospalmun Alla – blogin kommenteihin.)

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Tartto,  Viro

    Tartto – Viron toiseksi suurin kaupunki on kaunis ja tunnelmallinen


    Virossa on aina ihana vierailla ja käydä nautiskelemassa Tallinnan kauniista kaduista, vanhankaupungin tunnelmasta ja Telliskiven teollisuusalueen kulttuuritohinasta. Ravintolatarjontakin kukoistaa ja valinnanvaraa löytyy joka lähtöön – alati kehittyen vieläpä. Viro on kuitenkin paljon muutakin kuin Tallinna ja tämän viimeisimmän matkamme aikana kävimmekin vihdoista viimein tutustumassa myös maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin – Tarttoon.

    Wikipedia luokittelee Tarton maan henkiseksi pääkaupungiksi ja kaupunkia kuullaan kehuttavan jatkuvasti toinen toistaan kauniimmilla sanoilla. Kovat oli siis odotukset tämän uuden tuttavuuden kohdalla ja pari tuntia kestävä bussimatka sateisena syysaamuna Tallinnasta Tarttoon olikin jännitystä täynnä.

    Matkan maisemat muistuttivat kovasti kotimaan maisemia peltojen ja heinäpaalien muodossa. Perille päästyämme alkoi aurinkokin hieman paistaa ja sateet jäivät matkan varrelle. Tartto vaikutti mielenkiintoiselta ja innolla lähdimme kävelemään bussiasemalta joenrantaa pitkin kohti Raatihuoneentoria.


    Tarton Raatihuoneentori on kaunis aukio, josta löytyy erilaisia matkamuistomyymälöitä ja ravintoloita sekä tietenkin itse Raatihuone. Aukiolla komeilee myös Tarton taidemuseo eli Vino talo, joka todellakin on vino. Kesä-aikaan aukiolla on paljon vilinää ja vilskettä erilaisten tapahtumien ja auringosta nauttivien ihmisten puitteissa.


    Tartossa sijaitsee vuonna 1632 perustettu Viron vanhin ja suurin yliopisto, Tartu Ülikool, joka löytyy toriaukion takaa kätevästi vain lyhyen kävelymatkan päästä. Kulttuurikeskuksena pidetty kaupunki pitää sisällään myös vanhimman vironkielisen teatterin nimeltä Vanemuine, sekä Viron kansallismuseon. Vanhaa kaupunkia kiertäessä ei voi myöskään välttyä komealta punatiiliseltä Johanneksen kirkolta, jota itse tyydyimme katsomaan tällä kertaa vain ulkoa päin.


    Vanhan kaupungin katuja on ihana kävellä päämäärättömästi auringon paisteessa ja nauttia koristeellisen kauniista rakennuksista ja suloisista kahvila-ravintoloista ympärillä. Kaupunki on tunnettu yliopistokaupunki ja sen huomaa myös katukuvassa, kuten myös sen, että Tartto on suosittu turistienkin keskuudessa. Opiskelijoiden ja muiden matkailijoiden kirjo ei kuitenkaan meitä haitannut, sillä kaikki hajaantuivat niin kepeästi ympäri keskustaa ja kaupungin kuppiloita omiin oloihinsa.

    Yliopiston ja vanhan keskiön takana komeilee Tarton Toomemägi (tuomiovuori), joka on kaunis ja rauhaisa puistoalue. Puistosta on myös hyvät näköalat kaupunkiin, tai näin ainakin kuulimme, sillä itsehän emme mäelle nyt kiivenneet. Erityisesti kesällä ihana paikka on Toomemäen alapuolella sijaitseva Pigorovin puisto, joka on suosittu paikka piknikeille. Pigorovin puisto on suosittu myös opiskelijoiden keskuudessa, sillä se on myös ainoa paikka, jossa voi laillisesti nauttia alkoholia julkisesti anniskeluravintoloiden lisäksi, eli toisin sanoen hengata pussikeitolla. Tätäkään emme nyt tehneet.


    Olimme varanneet koko päivän aikaa kaupungille ja tästä syystä katujen ja nähtävyyksien kiertelyn lisäksi saimme rennosti nautiskella myös hyvästä lounaasta pitkän kaavan mukaan sekä useammastakin kahvikupposesta monissa eri kahviloissa, sillä niitä tosiaankin riitti. Museoita kaupungissa löytyy moneen makuun taidemuseoista KGB-museoon ja kaikkea siltä väliltä, mutta itse emme ole museoiden suuria ystäviä, joten jätimme nämä välistä. Tarton museot ovat kuitenkin kuuleman perusteella erittäin hyviä lajissaan, joten kiinnostuneet varmasti saavat vastinetta rahoilleen.


    Kun vanhakaupunki oli jo moneen kertaan läpi pyöritty ja kahvikiintiö oli täyttynyt, siirryimme nautiskelemaan Emajoen rannan iltanäkymistä ja tutkimaan hieman modernia keskustaa, sekä käymään sen ostoskeskukset läpi paluubussiamme odotellessa. Mitään emme ostaneet, mutta erään kahvion chai latte jäi mieleeni parhaimpana, mitä olen koskaan juonut.

    Tämän pitkän, mutta antoisan päivän jälkeen olikin jo ihana päästä lepuuttamaan itseään bussimatkan ajaksi ja laittaa nokka kohti vanhaa tuttua Tallinnaa.


    Oletko sinä käynyt Tartossa? Mikä jäi omaksi lempihetkeksesi? Kerro kokemukseni kommenttikenttään! 🙂

    Lue myös sateisesta päivästämme Tallinnan Telliskivessä, sekä ikuisesta ihastuksestani Tallinnan vanhaakaupunkia kohtaan!

    <3: Tiina Johanna

    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla