• Norja,  Pohjois-Norja,  Roadtrip,  Vesterålen,  Whale Watching,  Yhteistyö

    Miekkavalaita, ryhävalaita, kaskelotteja – Ikimuistoinen Valassafari Pohjois-Norjassa


    Kaupallinen yhteistyö: Arctic Whale Tours

    Valassafari Pohjois-Norjassa oli ehdottomasti yksi matkamme kohokohdista. Pohjois-Norja on yksi Euroopan parhaita paikkoja valaiden näkemiseen omassa elinympäristössään ja mikäli aikataulut vain antavat myöden, kannattaa valassafari ammattitaitoisten oppaiden johdolla ehdottomasti sisällyttää matkaohjelmaan. Valassafari on myös erittäin helppo yhdistää Lofoottien ja/tai Senjan matkaan, samalla tutustuen Vesterålenin kauniiseen luontoon ja selvästi esimerkiksi Lofootteja rauhallisempiin saariin.

    Viime artikkelissa kerroinkin jo Senjan upeasta luonnosta ja parhaista näköalapaikoista. Matkasimme seuraavaksi Senjan ihanista maisemista autolautalla Andøyan saaren pohjoispäähän, Andenesiin, josta ajelimme maisemareittiä pitkin saaren läpi aina viereiselle Langøyan saarelle asti majapaikkaamme. Andøyan helppo ja hieman Senjaa tasaisempi maisemareitti kulkee saaren rannikkoa pitkin aina Andenesista Bjørnskinniin asti ja on pituudeltaan yhteensä 58km. Selvitimme reitin pysähdyksineen alle parissa tunnissa, samalla rauhassa maisemista nauttien.


    Kaunis ja perinteikäs Vesterålen

    Majapaikkamme oli Langøyan saaren itärannikolla sijaitseva viehättävä Toftenes Camping -leirintä-alueen mökki. Alue oli rauhallinen ja tilaa oli niin mökkeilijöille kuin karavaanareillekin. Alueella on myös viihtyisä ravintola, jonka catfish on paikallisten mukaan erinomaista. Majapaikasta oli alle puolen tunnin ajomatka saaren pohjoispäähän, jossa seuraavat kaksi päivää oli määrä viettää valasretkien parissa.

    Valassafarijärjestäjämme Arctic Whale Tours sijaitsee Stø:ssa, Vesterålenissa. Stø on 200 asukkaan pieni ja perinteinen pitkäsiimakalastuskylä ja lähimmät kaupat ja palvelut löytyvät läheisestä Myrestä. Vesterålenin saaristo on ihastuttavaa seutua kristallinkirkkaine merivesineen ja tiellä käyskentelevine lampaineen.


    Koko päivän valassafari Arctic Whale Toursin kyydissä

    Arctic Whale Tours järjestää koko päivän valassafareita, jonka aikana on mahdollista nähdä useita erilaisia valaita, pyöriäisiä, hylkeitä sekä mielenkiintoisia lintulajeja. Valassafarin määränpäänä on Bleikin kanjoni, jonne on Stø:sta matkaa noin kaksi tuntia. Bleikin kanjoni on noin 600-1000m syvä kanjoni, jonne uroskaskelotit tulevat ruokailemaan ja alue on siksi erinomainen paikka kaskelottien bongaamiseen. Naaraskaskelotit viihtyvät trooppisemmissa vesistöissä, joten niitä ei täällä pohjoisessa yleensä näe.

    Valassafarin kesto vaihtelee kuudesta tunnista kahdeksaan tuntiin, riippuen säästä, valaista ja muista matkalla nähtävistä eläimistä. Laiva on isohko katamaraani, jossa on hyvät sisätilat aina saatavilla olevine kahvi- ja teetarjoiluineen sekä tilava kansi valaiden katselemiseen. Myös nelijalkaiset karvakamut ovat safarille tervetulleita, mutta vain takakannelle turvallisuus- ja allergiasyistä.


    Unohtumattomia valaskohtaamisia ja unelmien toteuttamista

    Saavuimme Stø:n satamaan aamuvarhaisella, valmiina valaita bongailemaan. Ilmassa oli jännityksen ja innostuksen tunnetta, sillä tiesin valmiiksi, että matkan aikana olisi mahdollista nähdä itselleni erityisen rakkaita miekkavalaita (Orcinus orca). Miekkavalaita olen rakastanut pienestä lapsesta asti ja vaikka kesä ei olekaan miekkavalaiden sesonkiaikaa Norjassa, niin pieni varovainen toive eleli silti sisälläni näiden näkemisestä. Se olisi ensimmäinen kerta.

    Sateinen ja viileä sää oli vaikuttanut ihmisten halukkuuteen saapua viettämään koko päivä merillä, joten meitä oli paikalla vain kourallinen vannoutuneimpia valokuvaajia ja valasbongareita. Tämä sopi minulle erinomaisesti emmekä me antaneet huonon sään haitata (vettä satoi lopulta lähes koko päivän). Menomatkalla näimme seudulle ominaisia lintuja sekä lopulta näimme kuin näimmekin miekkavalaita! En voinut uskoa silmiäni ja tulihan siinä pieni itkukin, onnesta tietenkin. Keskityin enimmäkseen nauttimaan kokemuksesta, mutta muutamia kohtalaisia kuviakin onnistuin onneksi saamaan muistoksi.

    Onni oli matkassa mukana ja tässä päivässä oli selvästi jotakin erityistä, sillä näimme miekkavalaita vielä kahdesti lisää tämän saman safarin aikana. Saimme myös todistaa kesä-aikaan erittäin harvinaista näkyä, kun miekkavalaat ja ryhävalaat etsivät ruokaa yhdessä. Tätä ei yleensä kesäisin näe ja vastaavia päiviä on safarioppaamme mukaan ollut keskimäärin yksi tai kaksi vuodessa. Onneksi me saimme olla mukana kokemassa tätä päivää.

    Kaskelotit pysyttelivät meiltä visusti piilossa valitettavasti. Oppaamme Hannaleena myös kertoi, että kaskelotit ovat viime päivät käyttäytyneet hieman oudosti. Lieneekö Natolla osuutta asiaan, sitä voi vain spekuloida, mutta kaskelottien suosima Bleikin kanjoni on myös kuulemma Naton harjoitusaluetta. Sukellusveneiden kaikuluotain myös häiritsee valaita ja vaikka tätä asiayhteyttä ei ehkä tarkemmin pääsekään tutkimaan, niin maalaisjärjellä ajateltuna tässä voisi olla syy kaskelottien ajoittaiseen katoamiseen kanjonista.


    Paikallista lähiruokaa ja villiyrttejä

    Paluumatkalla on mahdollista nauttia safarin hintaan sisältyvä herkullinen kala- tai kasviskeitto, joka on henkilökunnan itse rakkaudella ja taidolla valmistama paikallisista raaka-aineista, tietysti makunystyröitä hiveleviä villiyrttejä hyödyntäen. Laurin kalakeitto oli kuulemma matkakumppanini mukaan parasta kalakeittoa, mitä on koskaan syönyt ja itse olin haltioissani Laurin maukkaasta vegaanikeitosta. Pelkästään tämän herkullisen keiton vuoksi voisin palata heti takaisin!


    Suloiset lunnit valloittavat

    Paluumatkan varrella pysähdytään joka kerta ihastelemaan myös Andan saarella pesiviä lunneja, jotka ovatkin mitä suloisimpia lintuja. Lunnit pesivät Andalla joka kesä huhtikuun puolestavälistä elokuun puoleenväliin ja niitä voi olla jopa 30 000 yksilöä. Saarella on mahdollista silloin tällöin nähdä myös kirjohylkeitä köllöttelemässä kivikoilla, mutta me emme tällä kertaa hylkeitä nähneet. Lunnit sen sijaan ilostuttivat kovasti.


    Ikimuistoinen valassafari koostui kahdesta täysin erilaisesta retkestä

    Kuten sanottu, ensimmäinen valassafarimme oli todella unohtumaton ja huikea kokemus, jonka aikana saimme nauttia useista hienoista valaskohtaamisista eri lajien kanssa. Tärkeimpänä itselle tästä jäi käteen miekkavalaat, joita en uskonut näkeväni, mutta onneksi näin. Tunnelma päivän päätteeksi ei olisi voinut olla onnellisempi, olihan siinä elämän suurin ja pitkäaikaisin unelma toteutunut.

    Toinen valassafaripäivämme oli sään puolesta upean aurinkoinen, mutta valaat pysyttelivät visusti piilossa. Toisen päivän alkupuoli kului lähinnä etsiskellen, kunnes lopulta keittolounaan jälkeen onnistuimme muutaman pyöriäisen näkemään. Tämän päivän kruunasi kuitenkin paluumatkan aikana näkemämme suuret sillivalaat (Balaenoptera physalus), jotka ovatkin harvinaisempi näky. Näin se luonto toimii, koskaan ei voi tietää mitä näkee ja milloin.

    Valaita, joit on mahdollista nähdä valassafarin aikana:

    • Pitkäevä pallopäävalas (Globicephala melas)
    • Lahtivalas (Balaenoptera acutorostrata)
    • Miekkavalas (Orcinus orca)
    • Ryhävalas (Megaptera novaeangliae)
    • Valkokuvedelfiini (Lagenorhynchus acutus)
    • Pyöriäinen (Phocoena phocoena)
    • Kaskelotti, eli maailman suurin hammasvalas (Physeter macrocephalus)


    Varustaudu kunnolla matkalle

    Varustaudu safarille lämpimin vaattein, mielellään tuulta ja vettä hylkiviin päällysvaatteisiin sekä hyvin jalkinein. Retkellä ollaan koko päivä avomerellä ja sää voi olla paahtavan aurinkoinen tai tuulinen ja sateinen. Varaudu halutessasi myös kiikarein sekä hyvällä kameralla ja vara-akulla. Tarkkoja ja laadukkaita lähikuvia varten en voi tarpeeksi suositella panostamaan hyvään kameraan ja objektiiviin, sillä meidän erinomaiset puhelinkamerat x2, digikamera sekä puolijärkkäri ok-tasoisella zoomilla eivät riittäneet tarpeeksi laadukkaisiin kuviin (ainakaan omasta mielestäni).

    Mikäli luulet, että matkapahoinvointia voisi ilmetä, kannattaa ottaa noin tunti ennen lähtöä pahoinvointilääke, joita saa myös safarin toimistolta. Avomerellä merenkäynti voi olla aikamoista aika ajoin.

    Tärkeimpänä kuitenkin seikkailumieli ja positiivinen asenne, sillä tämä saattaa hyvinkin olla elämäsi paras päivä!


    Valassafarien ehdoton ykkönen

    Arctic Whale Tours koostuu ammattitaitoisista ja asialleen omistautuneista luonto-oppaista, joille valaat ja luonto ovat sydämen asia. Lauri, Hannaleena sekä Tarja ovat suomalaisia ja laivan muu henkilökunta englantia puhuvia norjalaisia, joten ei tarvitse jännittää kielimuuria (tai muutenkaan). Arctic Whale Tours noudattaa tarkoin eettisen valaidentarkkailun säädöksiä ja eläinten hyvinvointi on aina etusijalla. Oppaat kertovat mielellään alueen luonnosta ja eläimistä lisää kiinnostuneille ja antavat matkailijoille myös hyviä paikallisvinkkejä.


    Kiinnostuitko valassafarista? Tutustu lisää safariin hintatietoineen Arctic Whale Toursin nettisivuilla ja varaa oma retkesi, lisäkysymyksiä voi minulle myös laittaa kommenttikenttään!

    Lue myös:

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Norja,  Pohjois-Norja,  Roadtrip,  Senja

    Senja – Kauniita vuonoja ja jylhiä vuorimaisemia


    Senjalla on kauniita vuonoja ja jylhiä vuorimaisemia ja Senja on ehdottomasti Pohjois-Norjan kaunein saari. Ensikosketus saareen sai ainoastaan yhden sanan suustani ja se oli wau.


    Senja – Vuonoja, rantoja, vuoria

    Senja on Lofoottien ja Vesterålenin saarten yläpuolella sijaitseva monipuolinen saari, jossa luonto kukoistaa. Rannat ovat vaaleaa hiekkaa ja turkoosinkirkasta merivettä ja ympärillä kohoaa korkeat ja vehreät tunturivuorimaisemat sulapuroineen. Senja on ehkä aika ajoin jäänyt Lofoottien varjoon matkakohteena, mutta omasta mielestäni Senjan maisemat olivat kauneimmat koko Pohjois-Norjan roadtripimme aikana.

    Senja sijaitsee Tromssan läänissä ja se on Norjan rannikon toiseksi suurin saari. Saarta ympäröi niin avomeri kuin kauniit vuonot ja saaren useista korkeista tunturihuipuista korkein on 985m korkea Breitinden. Vuorivaelluksista varmasti suosituin on 639m korkea Segla, josta näkymät ovat vähintäänkin komeat ja kuvatkin tämän jo todistavat. Itse en Seglaa tällä kertaa valloittanut, sillä vuori on todella jyrkkä ja korkeanpaikankammoni ei tästä varmasti olisi hyvää tykännyt.

    Seglan näkymistä voi kuitenkin nauttia myös viereisen Hestenin huipulta, josta näkee Seglan koko komeudessaan ja Hesten on myös hieman loivempi patikoida, vaikka sekin kuulemma vaativa.

    Muita hyviä patikointireittejä ovat esimerkiksi Lonketind ja Sukkertoppen, josta pääsee nauttimaan kauniista turkooseista merinäkymistä kohti Hamn i Senjaa. Nämä patikoinnit jäivät vielä tällä kertaa välistä, mutta ensi kerralla menevät ehdottomasti testaukseen.


    Leiriydy vuoren huipulle tai rannan tuntumaan – maisemat kuin sadusta

    Upeita rantoja ja rannikkomaisemia Senjalla on runsaasti, mutta näistä varmasti tunnetuin on Ersfjord Beach. Ranta on todella kaunis ja tämän ovat myös leirityjät hoksanneet, sillä vierailumme aikaan rannan vierustat olivat täynnä karavaanareita ja telttailijoita. Jos siis kesäsesonkina omaa rauhaa haluaa, ei tämä ehkä ole paras vaihtoehto. Toisaalta taas, sopu sijaa antaa ja ovathan Ersfjordin näkymät kuitenkin ihan omaa luokkaansa. Ersfjordilta löytyy leiriytyjille myös kultainen vessa, joka on sanansa mukaisesti juuri sitä.


    Bergsbotn – Tunnetuin näköalatasanne

    Ihastuttavia ja jylhiä näköaloja pääsee saarella ihastelemaan vähän väliä matkan varrella saaren rannikkoa kierrettäessä, mutta näköalapaikoista tunnetuin on varmasti Bergsbotnin näköalatasanne. Bergsbotn tarjoaa todella upeat näkymät alas lahtipoukamaan ja ympäröiviin vuoriin ja näköalapaikkaa ei voi erehtyä ohittamaan, jos ajoreittinä on Senjan virallinen maisemareitti, joka kulkee saaren ympäri enimmäkseen rannikkoa pitkin. Maisemareitin varrelle osuu kaikki Senjan upeimmat nähtävyydet, joten jos on vain 1-2 päivän roadtripillä, kannattaa tämä muutaman tunnin reitti ehdottomasti ajella.


    Majoitu kuten haluat – Mökissä, teltassa, autossa tai hotellissa

    Majoittuminen Senjalla on helppoa, sillä saarella on myös jokamiehenoikeudet ja kunhan muistaa pitää vähintään 150m etäisyyden asutukseen, voi teltan pystyttää lähes mihin vain. Suojeltuja alueita tulee välttää tietysti.

    Itse emme telttailleet, vaan majoituimme leirintäalueen suloisessa hirsimökissä Fjordbotn Camping -leirintäalueella. Mökissä oli viihtyisä oleskelutila, kaiken tarpeellisen sisältävä keittotila, makuuhuone kerrossänkyineen sekä hyvä kylpyhuone erillisellä lämpölampulla kosteanviileitä iltoja varten. Leirintäalue oli pieni, mutta erinomaisella sijainnilla lahden poukamassa ja henkilökunta oli ystävällistä ja avuliasta. Saarella on tarjolla myös hotellimajoitusta sitä haluaville.


    Autolautta saarelta toiselle – Varaudu kesällä ruuhkiin

    Senja on kauniita vuonoja ja vuorimaisemia, mutta Senjalla on myös Lofoottien tavoin pieniä kalastajakyliä sekä asutuskeskuksia, joissa on mukava pysähtyä jaloittelemaan. Näistä muutamia ovat esimerkiksi Senjahopen, Gibostad sekä Gryllefjord. Saari on siis oivallinen kohde myös mielenkiintoisten kylien ja maan tasalla kulkevien maisemareittien ystäville, eikä tarvitse olla kiinnostunut patikoinnista saadakseen matkasta irti täyden kympin.

    Mikäli matkasi suuntaa Senjalta kohti Vesterålenin saaria (Andøya, Langøya, Hinnøya, Hadseløya), pääsee Gryllefjordista suoraan autolautalla Andøyan pohjoispäähän Andenesiin. Kesäsesonkina lautat täyttyvät nopeasti, joten kannattaa saapua jonottamaan ajoissa. Itse jonotimme noin 2-3 tuntia iltapäivän lauttaan, emmekä mahtuneet kyytiin ja jouduimme odottamaan vielä 4 tuntia lisää illan viimeiseen lauttaan. Tässä ajassa olisimme toki ajaneetkin jo määränpäähämme, mutta halusimme antaa kuskin lepuuttaa ajojalkaa ja päätimme jäädä jonoon. Odotellessa oli kuitenkin mukava tutustua alueen kauniisiin taloihin ja Gryllefjordin vuonomaisemat ovat todella kauniit jaloitteluun.


    Vesterålen tarjoaa parhaat puitteet valaiden bongailuun ja valassafareihin

    Lopulta autolauttaan päästyämme matkamme eteni Andenesiin ja Vesterålenin saaristoa tutkimaan. Langøyan saarella vietimme seuraavat kaksi yötä valassafarien parissa, joista kerron seuraavassa artikkelissa. Luvassa upeita valaskohtaamisia muun muassa ryhävalaiden, pyöriäisten, sillivalaiden sekä erityisesti miekkavalaiden kanssa. Tästä lisää seuraavaksi, pysy kuulolla!

    Oletko sinä käynyt Senjalla? Peukutatko enemmän Senjaa vai Lofootteja? Kerro kokemuksesi kommenttikenttään! 🙂

    Lue myös matkamme alkuvaiheista kotimaan maisemissa ja Lapin porojen keskellä:


    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Eräjärvi,  Suomi

    Villa Kaaos – Boheemi vanha kyläkoulu ja elämyspiha Eräjärvellä


    Kesäisin on ihana välillä lähteä nauttimaan Suomen kauniista maaseudusta, ajella päämäärättömästi sivuteitä pitkin ja ihastella maalaismaisemia. Viime viikolla kävimme ajelemassa Tampereen lähiseuduilla ja sattumalta eteemme osui tienviitta, jossa luki “Ponimaa”.

    Olimme saman päivän aikana ehtineet kokea jo uusia upeita luontonähtävyyksiä, joita emme osanneet arvatakaan ja selvästi päivämme tarkoitus oli hypätä kohti tuntematonta ja olla vähän villi. Tämän saattelemana kiinnostuimme myös tästä yllätykselliseltä kuulostaneesta Ponimaasta ja päätimme poiketa katsomaan, mistä on kyse.


    MIKÄ IHMEEN PONIMAA JA VILLA KAAOS?

    Arvata saattaa, että paikalla olisi poneja. Niinhän niitä olikin, mutta paikalta löytyi jotain paljon erikoisempaakin. Paikalla odotti suoranainen aarreaitta täynnä erilaisia eläimiä, joista osa juoksenteli vapaana vastaan ja taustalla kohosi kaunis ja värikäs vanha rakennus, jonka seinällä kiipeili noita-akka ilman päätä ja pihalla oli mitä värikkäämpiä erilaisia mökkejä, huonekaluja, leluja ja hauskoja yksityiskohtia.

    Paikan nimeksi paljastui Villa Kaaos ja se löytyy kauniiden maalaismaisemien keskeltä Eräjärveltä, Oriveden läheltä. Villa Kaaos on 30 -luvulla rakennettu ja sittemmin laajennettu vanha kyläkoulu, josta tuli vuonna 2010 omistaja Terhi Palomaan koti, keräilykohde, inspiraation lähde ja ihastuttava kotieläinpiha. Villa Kaaoksen taika on siihen panostetuissa värikkäissä yksityiskohdissa, rosoisessa romantiikassa, vanhoissa huonekaluissa ja ovissa ja vaikkakin paikan nimi kuvastaakin sekasortoa, on kaikki kuitenkin tarkkaan mietityn näköistä ja todella viihtyisää. Talosta ei löydy yhtäkään valkoista kohtaa, ellei pihalta löytyvää vanhaa valkoista kylpyammetta lasketa.


    Villa Kaaos tarjoaa elämyksiä mielenkiintoisen pihapiirin muodossa ja sen yhteydessä toimiva kotieläinpiha on täynnä ihastuttavia ja pörröisiä eläimiä aina koirista kissoihin, pupuihin ja marsuihin, kanoihin ja tietysti vapaana kirmaavaan “Mörköön”.

    Ponimaa on nimensä mukaisesti Villa Kaaoksen yhteydessä toimiva ponien maa, jossa pääsee näkemään kauniita poneja, kokeilemaan poniratsastusta ja paikalla järjestetään myös erilaisia ratsastusleirejä lapsille ja nuorille. Ponimaan ratsastusleirit ovat suosittuja ja vaikka en itse heppatyttö olekaan, niin voisin uskaltaa näitäkin suositella.


    KAIKENIKÄISILLE SOPIVA KESÄINEN ELÄMYS

    On selvää, että Villa Kaaos ja Ponimaa tarjoavat viihdykettä niin aikuisille kuin lapsillekin ja pihapiirissä kuluu helposti pidempikin tovi nurkkia, mökkejä, leluja ja vanhoja aarteita tutkiskellen, eläimien rapsuttelusta puhumattakaan. Oma sisäinen lapseni nautti ainakin suunnattomasti, kun joka nurkan takaa löytyi aina uusia ja hauskoja esineitä ja värikkäitä yksityiskohtia. Muista siis pakata mukaan leikkisän avoin mieli ja anna talon tehdä sinuun vaikutus, sillä jokainen varmasti löytää sieltä jotakin omaa ja innostavaa. Muista myös kunnioittaa paikalta löytyviä eläimiä, sillä niiden hyvinvointihan on se tärkein asia.


    Ponimaa ja Villa Kaaos on maksullinen elämyspiha, jonka maksu menee tämän viihtyisän ja hauskan pienyrityksen ylläpitämisen hyväksi. Paikan päällä on pieni ulkokahvio ja parkkipaikkatilaakin löytyy pihan ulkopuolelta. Paikan emäntä Terhi on sydämellinen, eläinrakas ja Kaaokselle omistautunut ja hän kertoo mielellään paikan historiasta ja tarinasta kävijöille. Mikäli siis paikalle eksyt, käy ihmeessä moikkaamassa Terhiä, Mörköä ja muita eläimiä sekä katsomassa, olisiko noita jo löytänyt päänsä.

    Mörkö
    Pupu ja Mörkö
    Rentoa elämää


    Oletko sinä käynyt Ponimaassa ja Villa Kaaoksessa? 🙂

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Travel Lifestyle,  Uncategorized

    Parhaat matkamuistot

    Ulkona sataa räntää ja taivas on harmaa, vaikka juuri eilen ilma oli lämmin ja aurinko paistoi kirkkaana. Samanlaista on ollut oikeastaan koko kevät jo ja tuskin muuttuukaan vielä toviin mihinkään. Silti kesää jo kovasti odotellaan ja jokaisesta auringonsäteestä täytyy nauttia raikkaiden aamulenkkien ja parvekehetkien muodossa aina kun vain mahdollista. Suomen kevät, se on aina ollut mielenkiintoista aikaa.

    Samanlaisia ajatuksia on herättänyt nykytilanne muutenkin. Kaikkein paras tapa on ainakin meidän kohdalla ollut viettää päivä kerrallaan ja nauttia päivän pienistä iloista yksi kerrallaan, kuten ne aamun auringonsäteet ja rauhalliset lenkit kirpakassa aamuilmassa, tai se hetki, kun huomaat huonekasvisi kasvaneen hieman etkä olekaan sitä onnistunut vielä tappamaan.

    Olen onnistunut hoitamaan jo lähes kaikki rästissä olevat koulutyöni ja valmistuminen tulee tapahtumaan ajallaan, vaikkakin vielä muutoin epävarmojen aikojen keskelle. Kotia on tullut siivottua hieman aiempaa tiheämmin ja tietynlaisten päivärutiinien muodostamisen tärkeyttä on tullut korostettua nyt entisestään, jotta aktiivisuus säilyisi ja mieli pysyisi virkeänä.

    Nyt, kun jouduimme tältä keväältä myös sen omalta osaltamme ensimmäisen matkaperuutuksen suorittamaan, niin ajattelin, että olisi hyvä muistella vanhoja reissuja pienen blogilistauksen muodossa ja keskittyä olemaan niistä kiitollinen, samalla niitä uusia odotellen.

    NUORUUDEN PAKETTIMATKOJA KREIKKAAN

    Lapsuuteni matkoista en ihan kaikkea muista, mutta jotakin kyllä. Silloin kävimme muutamaan otteeseen pakettimatkalla ainakin Kreikassa ja Kreikkahan on upea paikka matkamuodosta huolimatta. Lapsena en tiennyt, että matkailu etelässä voisi olla muutakin, kuin hotellin, rantakadun ja uimarannan välimaastossa pyörimistä, sillä ne olivat äitini lempiasioita reissussa siihen aikaan. Sieltä varmasti kumpuaa omakin intoni aurinkoa ja merta kohtaan, vaikka nykyään haluankin reissuiltani paljon enemmän kuin pelkkää hotellialuetta.

    Muistan silti lämmöllä, kuinka nautiskelin varpaiden tunkemisesta kuumaan rantahiekkaan ja kuinka merivesi olikaan niin suolaista ja kirvelevää silmissä ensimmäistä kertaa. Muistan, kun olimme ostamassa minulle uimapatjaa jostakin rantapuodista ja paikallinen miesmyyjä innostui hipelemään vaaleita kutrejani ja tämä oli mielestäni kovin hämmentävää, olinhan vasta lapsi.

    Toisella Kreikan lomallamme vietimme minun syntymäpäiviäni ja äitini oli järjestänyt hotellin kanssa minulle herkullisen hedelmäkorin, kukkia ja syntymäpäiväkortin sekä tietysti ihanan synttärikakun huoneeseemme yllätykseksi. En ole myöskään koskaan polttanut itseäni matkoilla missään niin pahasti kuin Kreikassa ja vieläpä näillä molemmilla Kreikan matkoillamme tämän onnistuin yhtä pahasti tekemään. Tästä toisesta Kreikan reissusta voi lukea kirjoituksen täältä.


    ALA-ASTEEN LUOKKARETKI JA LAPSUUDEN ENSIMMÄINEN CITYBREAK SAKSAAN

    Minulla kävi lapsena aikamoinen mäihä, kun äitini oli innokas saksankielen ystävä ja Saksan matkailija. Hän on ollut Saksassa töissä ja hänellä oli maassa joitakin ystäviäkin tietysti. Hän myös pisti minut saksankieliseen päiväkotiin täällä kotikaupungissamme, Tampereella. Tämän jälkeen Suomeen perustettiin ensimmäinen saksankielinen opetusluokka ja minä luonnollisesti myös tänne siirryin ala-asteelle. Tämä luokkamme oli omaa laatuaan ja ainoa laatuaan myös, joten meistä tehtiin lehtijuttuja aina silloin tällöin ja pakko myöntää, että vasta näin aikuisiällä osaan tätä arvostaa.

    Ala-asteen viimeisellä luokalla, eli kutosluokalla, lähdimme sen aikaisten vitosluokkalaisten kanssa yhteiselle Saksan luokkaretkelle Esseniin. Luokkaretken aihe oli kielenopiskelun lisäksi osallistuminen paikallisille teatterifestivaaleille, jossa esiinnyimme Lumikki -esityksemme kanssa kaksi kertaa. Esiintyminen estradeilla saksankielellä oli vähintäänkin jännittävä kokemus, mutta yhtälailla nautin metsän keskellä sijaitsevan majatalomme herkullisista hillovoileipäaamiaisista ja kaupungin kiertelystä porukalla. Tämä oli reissu, jota en aina näin aikuisena edes muista enää muistella, sillä siitä on niin kauan aikaa. Tämä reissu oli kuitenkin sitäkin tärkeämpi ja ainutlaatuinen matkakokemus ja luokkaretkielämyksen lisäksi matkalla juhlittiin yhdessä myös syntymäpäiviäni.

    Luokkaretki tapahtui samaan aikaan kuin 9/11 terrori-isku ja jos en väärin muista, niin taisimme istua lentokoneessa matkalla Saksaan juuri tuon iskun tapahtumahetkellä.


    Luokkaretken lisäksi kävimme äitini kanssa myös Frankfurtissa sekä Wiesbadenissa hänen ystäviään tervehtimässä, mutta valitettavasti en kauheasti tältä matkalta mitään muista, sillä tällöin olin vielä nuorempi kuin luokkaretkemme aikaan. Muistan syöneeni ravintolassa jättimäistä lihapullaa ja leikkineeni äitin kaverin lapsen pikkulegoilla Backstreet Boysia kuunnellen, muistan käyneeni Disney -kaupassa ostamassa ison dalmatialaispehmokoiran, joka edelleen makoilee sängyssämme. Toivottavasti pääsen pian Saksaan kokemaan maan komeuksia uudelleen!


    BILEREISSUISTA KULTTUURIMATKAILUUN, TALLINNA HOUKUTTELEE EDELLEEN

    Virossa olen käynyt useampaankin kertaan ja kuten varmasti aika monella muullakin, nämä reissut alkoivat aikoinaan perinteisellä nuoruuden viinanhakureissulla. Milloin kenenkäkin ystävän kanssa lähdimme joko päivän tai viikonlopun kestävälle minilomalle, joka sisälsi aina suhteellisen paljon nesteiden kulutusta. Milloin palasin takaisin Suomeen uuden lävistyksen kera ja milloin meillä oli kolme isoa matkalaukkua pelkkää alkoholijuomaa täynnä.

    Myöhemmin nämäkin matkat muuttuivat enemmänkin kulttuurireissuiksi ja matkalaukut olivat vain tarpeellisia matkatavaroita täynnä. Aika kului hyvän ruoan ja kauniiden nähtävyyksien parissa, eikä enää niinkään alkoholia lipittäen. Lävistyksistäkin on enää vain yksi paikallaan, nenäkoru, joka otettiin Jyväskylässä asuessani koulupäivän ruokatunnilla, eikä suinkaan edes Virossa.

    Lisää Viron matkailusta Tallinnaan sekä Tarttoon voi lukea täältä.


    ESPANJAN LÄHTEMÄTÖN VAIKUTUS JA RAKKAUS MAAHAN

    Kun nuorempana telkkarista katselin Serranon perheen tuotantokausia ja ihastelin tuota eläväistä ja auringontäyteistä elämäntyyliä, tiesin, että Espanjaan minun on päästävä. Ja sinnehän minä olen päässyt.

    Reissuja on tehty Teneriffalle, Mallorcalle, Zaragozaan, Barcelonaan, Madridiin, Alicanteen sekä Valenciaan, jossa myös asustelimme puoli vuotta vuonna 2018 matkailualan opintoihini liittyvän työharjoittelujakson puitteissa. Tämä vuosi ja tuo kokemus jätti minuun lähtemättömän vaikutuksen ja kun mahdollisuus koittaa, niin pysyvämpi muutto Valenciaan tulee vielä olemaan edessä.

    Espanjassa on vielä paljon upeaa seutua, jota en ole päässyt näkemään ja toivottavasti pian pääsen. Kaikilla meillä varmasti on joku paikka, johon aina tahtoo palata. Minulle se on Espanja ja erityisesti vanha kotikaupunkini Valencia.

    Viime vuonna sain myös huomata, kuinka paljon Kanariansaarilla voikaan olla tarjottavanaan, kun sain tilaisuuden lähteä vapaaehtoistyöhön valaiden ja delfiinien pariin Teneriffalle. Tämä kokemus yhdistettynä saaren upeaan luontoon ja omatoimimatkan antamiin mahdollisuuksiin toi Teneriffasta ihan uuden puolen esille.

    Lisää Espanjan matkoista, Valencian työharjoittelutunnelmista sekä Teneriffan vapaaehtoistyöstä voi lukea täältä.

    Palma de Mallorca
    Madrid
    Teneriffa
    Valencia


    SAN FRANCISCO TARJOSI PARHAIMMAT PUITTEET ENSIMMÄISELLE KAUKOMATKALLE

    Matkailijana olen vielä kohtalaisen tuore, sillä esimerkiksi kaukomatkoja minulla on takana vasta yksi. San Francisco valikoitui tähän tarkoitukseen oivalliseksi kohteeksi ja hetkeäkään ei ole kulunut, etten olisi ikävöinyt tuohon upeaan kaupunkiin takaisin. I left my heart in San Francisco – pitää todellakin paikkansa.

    Kaupungin huikeat nähtävyydet ja mielenkiintoiset asuinalueet, ystävälliset ihmiset ja kiinnostava historia jäivät unohtumattomana mieleen. Matkan kruunasi myös pohjoisen Kalifornian kaunis luonto ja Montereyssä vietetyt matkamme muutamat viimeiset päivät. Monterey Bayssä kävimme elämäni ensimmäisellä valaidenkatseluretkellä ja veneen vierellä uiskenteleva suuri ryhävalas on todella vaikuttava elämys.

    San Franciscossa saimme kokea myös ensimmäistä kertaa kodinvaihtomatkailun tuomia mahdollisuuksia ja kokemus oli niin positiivinen, että koukkuun jäimme. Sittemmin kodinvaihtoa on tullut harrastettua pääasiallisena matkailu- ja majoitusmuotona aina, kun johonkin olemme ajatelleet lähteä enkä voi muuta kuin suositella.

    Lue lisää San Franciscon ja Pohjois-Kalifornian matkastamme täältä.


    PUNAISET PUHELINKOPIT JA KAKSIKERROSBUSSIT HURMASIVAT LONTOOSSA

    Tänä vuonna ehdin yhden ulkomaan reissun tehdä helmikuussa ja matkakohteena oli tyylikäs Lontoo. Lontoo oli kaunis, monipuolinen, kiinnostava ja täynnä monenlaista kulttuuritarjontaa. Kävin tämän soolomatkani aikana Harry Potter -kävelykierroksella läpi Lontoon keskustan, kiertelin kauppahalleja ja marketteja, ajelin kaksikerrosbussin yläkerran etunokassa yhtä innoissani kuin viereisen penkin pikkulapsi ja tunnelmoin nähtävyyksiä.

    Soolomatka Lontooseen yhdistyi kaverimatkaan Portsmouthin rannikkokaupunkiin, jossa oli täydellistä satamakaupungin tunnelmaa ja ihania rakennuksia. Maaseutupubit tuli tutuksi pienten päiväajeluiden aikana ja Englanti yllätti minut positiivisemmin kuin osasin odottaakaan.

    Englannin seikkailuista voi lukea lisää täältä.

    Lontoo
    Portsmouth


    LAATU VOITTAA MÄÄRÄN, MATKAUNELMAT VASTA EDESSÄ

    Näiden matkojen lisäksi takataskussa löytyy reissu Latviaan isäni kanssa sekä useampia Ruotsin risteilyitä, mutta näiltä reissuilta ei valitettavasti löydy hirveästi sanottavaa eikä liiemmin kuvamateriaaliakaan, joten tämä pieni sivumaininta niistä riittäköön, heh.

    Tämän listan ja näiden matkamuistojen parissa on ollut ihana fiilistellä ja kasvattaa tulevia matkahaaveita. Näiden voimin kyllä jaksaa odottaa tulevaa ja matkakokemuksien määrällä ei ole niinkään väliä, vaan niiden herättämillä tunteilla ja itselle tärkeillä muistoilla. Ei se oli se määrä, vaan se laatu. Eikö niin?

    Toukokuussa oli tarkoitus lähteä Ranskan etelärannikolle juhlistamaan äitini 60 -vuotissyntymäpäivää ja nauttimaan rivieran kauniista maisemista. Tämä matka peruuntui tältä erää, mutta Ranskaan tulen vielä suuntaamaan tulevaisuudessa ja eiköhän me äitini syntymäpäivien kunniaksi jotakin mukavaa muutakin keksitä. Suurimmat matkaunelmat ja niiden toteuttaminen on vasta edessä ja hyvää jaksaa kyllä odottaa. 🙂


    Olisi ihana saada teidän kuulumisia ja kivoja matkamuistoja luettavaksi kommenttikenttään!

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Espanja,  Muutto Ulkomaille,  Työharjoittelu Espanjassa,  Valencia,  Vuoden parhaat

    Kuvahaaste: Vuosi 2018 kuvina


    Niin taas yksi vuosi vierähtänyt eteenpäin, täynnä unohtumattomia hetkiä ja uusia kokemuksia sekä uusia ystäviä. Vuoden aikana olemme esimerkiksi ehtineet käydä kahteen eri otteeseen Tallinnassa, hoitaa monia erilaisia opiskelu- ja työkuvioita ja asua puolisen vuotta työharjoitteluni vuoksi Espanjan upeakulttuurisessa Valenciassa.

    Näin vuoden vaihteessa on hyvä pysähtyä katsomaan kulunutta vuotta ja miettiä, mitä vuodesta on jäänyt käteen.

    Ennen kuin uuden tulevan vuoden seikkailut laitetaan käyntiin, niin otetaan katsaus vielä vuoteen 2018 ja kaikkeen mitä se onkaan pitänyt sisällään.

    1. Vuoden suosikkikuva


    Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä kuva on suosikkini siitä syystä, että tämä on otettu sinä päivänä kun Valenciaan muutimme. Muutto oli yhden suuren unelman täyttymys ja tämä ranta on yksi lempipaikoistani.

    Elämä Valenciassa on itsessään niin tärkeä ja suuri kokemus, että merkitys tämän kuvan takana on se, mikä tästä tekee suosikkikuvan.

    2. Arjen luksusta


    Arjen luksus koostui tänä vuonna pienistä arkisista iloista. Kun toteuttaa unelmaansa ja elää sen keskellä, niin joka hetki tuntuu luksukselta. Kun voit kävellä viiden minuutin kävelymatkan päässä sijaitsevalle uimarannalle ja nauttia halvan mehujään auringossa silloin kun huvittaa tai kun olet niin innoissasi joka päivä matkaamassa töihin bussilla, koska bussimatka sisältää niin hienoja nähtävyyksiä ja rakennuksia ja hauskaa puheensorinaa matkalla. Tällaisista asioista olen aiemmin nauttinut vain lyhyemmillä lomareissuilla, mutta nyt ne yhtäkkiä ovatkin osa jokapäiväistä elämää ja tavallista arkea.

    Mielestäni se on luksusta!

    3. Kesäkuva


    Tänä vuonna ensimmäistä kertaa tuli vietettyä koko kesä Espanjassa. Ajattelin, että koska kaksi aiempaa kuvaa ovat jo rantakuvia, niin tämä voisi sitten olla Valencian upeasta keskustasta, joka varsinkin kesä-aikaan vilisee täynnä iloista kansaa ja puheensorina raikaa. Kesä. <3

    4. Ihana majapaikka


    Näistä muutamista majapaikoista tälle vuodelle voittaja on ehdottomasti pieni kodikas Alicanten AirBnB -asuntomme. Omalta terassilta oli huikeat näkymät ylös Santa Barbaran linnoitukselle, ja toisaalla taas alas laskeutuvat näkymät kaupungin kattojen ylle ja kohti merta. Vielä joulukuun alussa saimme paistatella 20 asteen lämmössä ja auringonpaahteessa tällä terassilla aamukahvia juoden.

    5. Hauska muisto


    Kun suosikkibändi valtaa Barcelonan, niin valtaamme mekin. Tämä keikkamatka oli erittäin hauska, täynnä mielenkiintoisia ihmiskohtaamisia ja kommelluksia sekä hyvää musiikkia. Eihän tätä listaa voisi rakentaa ilman yhtäkään mainintaa Guns n’ Rosesista!

    Erityisesti matka kohti konserttia oli todella mielenkiintoinen, sillä Montjuicin alueelle saimme matkata täpötäydessä bussissa muiden keikkamatkailijoiden kanssa, sekä kävellä useammankin kilometrin verran kiemurtelevia aidoitettuja reittejä kohti omia lippupaikkojamme lavan edustalle. Päivä oli kuuma ja kävelyä riitti, mutta kaikin puolin onnistunut ja hauska muisto!

    6. Herkullinen hetki


    Ehdottomasti lukuisat tapas -ruokailumme! Kuvia olisi tähänkin kohtaan ollut vaikka kuinka monia, mutta tämä riittäköön nyt, sillä tässä maistan ensimmäistä kertaa kalmaria, joka on Valencian kalastajakaupungissa ehdoton must do!

    7. Se ei-niin-hohdokas muisto


    Vaikka kuvat ovatkin kauniita ihanasta lumisesta Tallinnasta, niin matkamme sijoittui yhteen kylmimmistä hetkistä mitä kyseisessä kaupungissa on aikoihin koettu. Tämä oli vuoden alkupuolta, kun kova pistävä viima iski jokaisen vaatekappaleen läpi ihoa vasten niin lujasti, että ulkona oli lähes mahdotonta olla.

    Myös hotellimme oli todella tylsän oloinen ja täynnä suomalaisia viinarallituristeja, laivamatkakin oli aika mitäänsanomaton.

    Toukokuinen äitienpäivämatkamme taas oli jo paljon onnistuneempi retki auringonpaisteen ja pirteämmän tunnelman vuoksi.

    8. Rakkaassa seurassa


    Tänä vuonna on nautittu Mikan kanssa mahtavasta yhteisestä elämyksestä yhdessä ja tietenkin myös ihanien ystävien ja rakkaiden perheenjäsenten vierailuista luonamme Valenciassa, mutta siitäkin huolimatta ei ollut kysymystäkään siitä mitä tähän kohtaan valitaan.

    Nämä ihanat ihmiset, joiden seurasta olen saanut työharjoitteluni ajan työpaikalla nauttia, ovat tehneet tästä vuodesta ihan huikean. Parempaa työporukkaa en olisi voinut kuvitella saati toivoa, harmi että ihan jokaikistä ei samaan kuvaan saatu. Itkuja tuli lähdön hetkellä itkettyä ja itku meinasi tulla tätäkin kuvaa valitessa. Te quiero mucho!

    9. Suosikkikuva itsestä


    Kuva on otettu 29-vuotissyntymäpäivänäni. Pyrin joka vuosi juhlistamaan synttärit ulkomailla ja tänä vuonna sain viettää ne uudessa kotikaupungissani Valenciassa, ulkosuomalaisena.

    Elämä Valenciassa on tuonut suuresti onnea ja iloa, uusia ystäviä, hienoja kokemuksia, sekä kasvattanut ihmisenä. Minusta se kaikki ilo näkyy tässä kuvassa naamasta aidosti, ja tällaiset kuvat itsestäni on muutenkin harvassa (yleensä en katso kameraan ollenkaan).

    10. Unohtumaton maisema


    Tämä Guadalest Valleyn postikorttimaisema on kyllä tämän vuoden ykkönen maisemakuvissa. Näky on piirtynyt verkkokalvoille ja tunnelma sitä katsoessa oli jotenkin todella rauhoittava ja epätodellinen. Lisäksi saimme kokea tämän ihanien ystäviemme kanssa, jotka olivat meitä Suomesta tulleet katsomaan.

    Ja vielä muutama ekstramuisto..

    Tänä vuonna ei ole ruksattu kymmeniä eri maita bucket listilta eikä valloitettu uusia mantereita, mutta tänä vuonna on eletty unelmaa ja elämää senkin edestä.

    Tämä kymmenen kuvan lista on erittäin hyvä, mutta koen tarpeelliseksi nostaa esille vielä muutaman lisäkuvan. Tässä siis vielä muutamia ikimuistoisia hetkiä lisää vuodelta 2018!

    Ensimmäistä kertaa Madridissa!
    Peniscola ja Game of Thrones -kuvausmaisemat
    Xativan sumuinen retki
    Sagunto
    Hyvien ystävien kanssa jaetut hetket <3

    Ja se iki-ihana Valencia..


    Tämä vuosi on siis ollut todella ihania hetkiä täynnä. Ensi vuonna on aika laittaa opinnot pakettiin, seurata sydäntä kohtia entistä huikeampia seikkailuja maailmalla, kokea ensimmäinen kaukomatka, palata jo kodiksi muodostuneeseen Valenciaan ja kokea myös miltä tuntuu täyttää kolmekymmentä.

    Näin ennen seuraavan synttärivuoden alkua voin jo vihjaista, että en ole koskaan tuntenut eläväni elämää yhtä täysillä ja nyt ne seikkailut vasta alkavat! Kolmekymmentä, otan sinut vastaan ylpeästi ja avosylin. Uusia matkoja odottaen ja vanhoja lämmöllä muistellen, sekä tietenkin, Valencia I’ll be back!

    Hyvää uutta vuotta 2019!


    <3: Tiina Johanna

    instagram: @tiinajohannaaa