• Travel Lifestyle,  Uncategorized

    Mitä matkailu minulle merkitsee? – Top 5!


    Matkailun saralla on nyt hiljaisempaa ja tulevaisuuden matkanäkymät ovat ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tyhjät. Matkahaaveita on toki paljon, mutta nykytilanteen vuoksi uskallus lähteä niitä vielä toteuttamaan ei ole kovin korkealla. Aina on kuitenkin tärkeintä pysyä positiivisena ja muistaa, että turha murehtia niitä asioita, joihin ei kuitenkaan voi itse enempää vaikuttaa.

    Tästä matkavuodesta 2020 tuli hyvin erilainen, kuin mitä alunperin olin itselleni povaillut. Alkuvuodesta muistan kirjoittaneeni innostuneen artikkelin tämän vuoden tulevista matkasuunnitelmista ja kuinka tästä tulee varmasti jälleen huikea reissuvuosi. No, tästä vuodesta ei ehkä tullut juuri sellaista, kuin olin suunnitellut, kuten ei monella muullakaan, mutta elämällä on omituinen tapa tulla heittämään kierrepallo eteemme juuri silloin kun luulemme, että kaikki menee suunnitelmiemme mukaan. Ei ne aina mene, kuten tämä vuosi on meille kaikille todistanut, asiasta riippumatta.

    Senja 2020


    HYVÄN JA HUONON 2020

    Tämä vuosi on tähän lokakuun ensimmäiseen päivään mennessä ollut osittain aivan täysi paska, sillä osalla meistä tämä on vaikuttanut fyysiseen terveyteen, osalla henkiseen. Osalla tämä on vaikuttanut töiden lisääntymiseen, osalla niiden loppumiseen kokonaan. Itsekin valmistuin matkailualalle juuri tämän kaiken keskelle ja tämä ei ole ollut helppoa aikaa. Itse pidän kovasti peukkuja pystyssä alan pikaiselle elpymiselle tavalla tai toisella, pienin askelin.

    Tämä vuosi on kuitenkin osittain ollut myös loistava ja kyllä vain, tämä vuosi on pitänyt sisällään myös unohtumattoman upeita uusia matkakokemuksia. Vuosi alkoi ihanalla reissulla Englantiin, juuri ennen koronan ensimmäisiä rajoituksia. Kesä tuli oltua Suomen aurinkoisissa maisemissa ja teimme myös extempore -reissun Pohjois-Norjaan. Tämä matka olikin todellinen unelmien täyttymys, sillä pääsin näkemään miekkavalaita, jotka ovat itselleni olleet jo pienestä lapsesta asti erittäin tärkeitä ja rakkaita olentoja.

    Juuri ennen uusien koronarajoitusten lisääntymistä saimme tilaisuuden lähteä vielä tutustumaan Baltian Pariisiin, eli Latvian pääkaupunki Riikaan. Tämä oli upea matka kesän loppupuolen tunnelmointiin ja näiden voimalla onkin jaksanut jälleen “olla ihan kotona”.

    Riika 2020


    MITÄ MATKAILU MERKITSEE MINULLE?

    Nykytilanteen poikkeuksellisuuden vuoksi halusin hieman pohtia, mitä matkailu todella itselleni merkitsee ja miksi minä tykkään matkailla. Syitä meillä kaikilla on monia erilaisia, eikä yksikään varmasti ole huonompi tai tärkeämpi kuin toinen. Itseni kohdalla mieleen kuitenkin tuli ensimmäisenä nämä seuraavat syyt:

    1. ELÄMYKSET JA KOKEMUKSET

    Uudet elämykset ja kokemukset matkoilla ovat todella tärkeitä ja niitä voi tulla ihan pienistäkin asioista. Kyse voi olla jostakin mieltä ravisuttavasta aktiviteetista tai extreme-elämyksestä, tai ihan vain kauniista auringonlaskusta lempi uimarannalla. Se paras matkakokemus voi olla jokin ihan pieni hetki arjessa, jota matkalla elää.

    Omat rakkaimmat matkakokemukset ovat liittyneet aina ihmisiin tai luontoon ja eläimiin. Viimeisimpänä ja rakkaimpana tähän mennessä ehdottomasti miekkavalaiden kohtaaminen Norjassa, mutta viime vuoden Teneriffan vapaaehtoistyömatka on jättänyt minuun myös pysyvät ja rakkaat muistot työn tärkeyden sekä ihanien ihmisten vuoksi. Viime vuoden ensimmäinen kaukomatka San Franciscoon oli kokonaisuudessaan unohtumaton reissu ja toissavuoden muutto Espanjaan oli yhden unelman täyttymys. Omat rakkaimmat matkakokemukset ovat niitä, millä on ollut jokin itselleni isompi merkitys taustalla.

    Miekkavalaat // Vesterålen 2020 @ Tiina Johanna
    Delfiinit // Teneriffa 2019 @ Tiina Johanna


    2. UUSIIN IHMISIIN TUTUSTUMINEN

    Kutsun itseäni usein sosiaaliseksi introvertiksi. Rakastan olla sosiaalisessa ympäristössä, mutta en koko päivää ja joka päivä. Rakastan tutustua uusiin ihmisiin ja olen kohtalaisen hyvä pinnallisessa ja vain hetken kestävässä small talkissa, mutta syvällisempi tutustuminen onnistuu vain harvojen ja valittujen kanssa, joiden kanssa kemiat todella kohtaavat ja ystävystyminen tuntuu luonnolliselta. Nämä molemmat tavat ovat kuitenkin antaneet ihania kokemuksia ja ihmiskohtaamisia matkoilla ja molemmista olen saanut paljon iloa. Tällä hetkellä asustan Tampereella, mutta rakkaimmat ystäväni asuvat ihan muualla, vain pari asustaa täällä Suomessa.

    Teneriffalla vapaaehtoistyöviikkoni aikana tutustuin muutamaan ihanaan ihmiseen, joista tuli hetkessä itselleni erittäin tärkeitä. Kuinka viikossa voikin löytää ystävyyden niin nopeasti ja syvällisesti, en tiedä, mutta niin kävi ja juttelemme kuulumisia useammin kuin mitä juttelen Tampereella asustavien perheenjäsenteni kanssa. Valenciassa asuessamme tutustuimme erääseen Pohjois-Italiasta kotoisin olevaan pariskuntaan, joista tuli meille ne parhaimmat ystävät siellä. Tämä ystävyys on vain vahvistunut ja vaikka emme ole vuoteen nähneet koronan vuoksi, olemme todella läheisiä ja juttelemme useasti.

    Teneriffa 2019


    3. UUSIEN ASIOIDEN OPPIMINEN JA UUSIIN KULTTUUREIHIN TUTUSTUMINEN

    Aina matkaillessa oppii uutta. Tämä voi olla uuden kielen oppimista tai uusien elämäntapojen omaksumista. Itselleni on ollut jo lottovoitto se, että opin ja osasin kulkea omatoimisesti Lontoon julkisissa eksymättä ja se, että uskaltauduin töihin Espanjaan, työskentelemään kielellä jota alkuun osasin vain alkeistasolla ja sellaiseen kaupunkiin, jossa espanjankielentaito on välttämätön. Opin kielen, opin uuden työn, opin uutta kulttuuria ja paljon uusia asioita itsestäni. Opin myös kohtaamaan erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä ja ymmärtämään entistä paremmin sen, kuinka erilaisuus kaunistaa ja rikastaa. Uudet opit ja uusiin kulttuureihin tutustuminen onkin monen matkailijan yksi merkityksellisimmistä seikoista matkailussa.

    Lontoo 2020


    4. OMA HENKINEN KASVU JA OMAAN ITSEEN TUTUSTUMINEN

    Matkailu kasvattaa aina. Matkaillessa oppii aina jotakin uutta ja selviytyminen erilaisista tilanteissa vieraassa paikassa kasvattaa aina itsevarmuutta ja elämänkokemusta. Matkakohteella ei ole tässä väliä, sillä jokainen reissu on merkityksellinen tavalla tai toisella ja matkan jälkeen on jälleen yhtä kokemusta rikkaampi.

    Itselleni ne opettavaisimmat matkat ovat olleet soolomatkoja, kuten Teneriffan vapaaehtoistyömatka, sillä vapaaehtoistyö delfiinien ja valaiden parissa oli mielenkiintoista, tärkeää ja tein matkan ensimmäistä kertaa täysin yksin. Englannin matka oli myös soolomatka, vaikka välissä paikallisia ystäviäni näinkin. On todella rohkaisevaa huomata, kuinka hyvin sitä lopulta itsekseen voikaan pärjätä eri tilanteissa ja olenkin sitä mieltä, että jokaiselle ihmisille tekisi erittäin hyvää edes yhden kerran elämässään tehdä yksi matka soolona. Soolomatkoilla sitä myös oppii omasta matkailijapersoonastaan ja omista kiinnostuksen kohteista enemmän, kuin porukassa reissatessa.

    Minulle kaikkein tärkein ja rakkain oppi on se, että vaikka sairastan paniikkihäiriötä, voin silti reissata, olla rohkea ja kokea ihania matkakokemuksia, sekä yksin että yhdessä. En ole vielä aiemmin tätä asiaa blogissa avannut, mutta ehkä joskus tartun tähän aiheeseen enemmän.

    Lofootit 2020


    5. MATKAILU AVARTAA

    Tämä niin kliseinen ja paikkaansa pitävä sanonta! Tähän kiteytyy kaikki nämä aiemmat kohdat tältä listalta, sillä uudet opit matkan aikana, uusiin kulttuureihin tutustuminen, uusiin ihmisiin tutustuminen, rohkeasti uusiin asioihin tarttuminen ja maailmankuvan kasvu matkailun myötä avartaa. Jokainen matka ja matkakokemus jättää jäljen, joista ne isoimmat kasvattavat ja muuttavat meitä myös ihmisinä jollain tapaa. Maailma on mielenkiintoinen, arvokas, värikäs, monipuolinen, hyvä, paha, alkeellinen ja kehittynyt samaan aikaan. Itse en malta odottaa, että pääsen jatkamaan omia tutkimusmatkojani maailmalla, sillä maailma on suurin rakkauteni.

    Kaikella tapahtuvalla on tarkoituksensa ja aika näyttää, milloin ja miten seikkailut jatkuvat.

    Suomi 2020


    Kerro, mitä matkailu sinulle merkitsee! Olisi ihana kuulla ajatuksia ja tärkeitä matkakokemuksia, jotka ovat olleet erityisen merkityksellisiä. Kerro myös mitä muuta syksyysi kuuluu! Jaa kommenttikenttään! 🙂

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Lofootit,  Norja,  Pohjois-Norja,  Roadtrip

    Lumoavat Lofootit – Ihania kalastajakyliä ja upeita rantoja


    Lumoavat Lofootit pitävät sisällään ihania kalastajakyliä ja upeita rantoja, sekä komeita vuorimaisemia ja idyllistä pohjoisen saariston tunnelmaa.

    Pohjois-Norjan suosittu saariryhmä on luonnoltaan kaunis ja tarjoaa erinomaiset elinolosuhteet monille eläimille merikotkista lunneihin ja miekkavalaista kaskelotteihin. Valaita on mahdollista nähdä joskus hyvän tuurin sattuessa ihan rannalta käsin, mutta jos haluaa pelata varman päälle kannattaa ottaa valassafari.


    Aktiiviliikkujan ja luontomatkailijan unelmakohde

    Nimen “Lofootit” kerrotaan tarkoittavan ilveksen jalkaa, sillä lo on norjaksi ilves ja foten taas muinaisnorjaksi jalka. Myös saarten ulkomuodon kerrotaan muistuttavan ilveksen jalkaa, mutta itse en kyllä yhtänäköisyyttä huomaa, heh.

    Lofooteilla asustaa noin 24 500 ihmistä, joiden tärkeimpiä elinkeinoja ovat kalastus ja matkailu. Tämä käy ilmi lukuisista toinen toistaan ihastuttavammista kalastajakylistä, joita Lofootit ovat täynnä. Lofoottien suosituimpia aktiviteetteja ovat ehdottomasti vuorikiipeily, patikointi, luontoretkeily sekä vesiurheilu. Saarilla on komeita ja korkeita vuorimaisemia patikoitavaksi, joista jokainen on eritasoisia ja oma taso kannattaa miettiä tarkkaan, sillä norjalaisten helppo patikka ei välttämättä ole sama asia kuin suomalaisten.

    Vesiurheilua on mahdollista harrastaa esimerkiksi surffauksen, melonnan, sukelluksen, snorklauksen, uimisen sekä veneilyn muodossa. Kylissä löytyy erilaisia retkitarjoajia ja moni majapaikka ja leirintä-alue tarjoaa myös omia välinevuokrauksia sekä opastettuakin toimintaa. Tutustu Lofoottien monipuoliseen ja mielenkiintoiseen aktiviteettitarjontaan vaikkapa GetYourGuide* -sivuston kautta.


    E10 on maisemareiteistä parhain

    Ajelimme Vesterålenista, Langøyan saarelta seuraavaksi kohti Lofoottien upeuksia ja Leknesissä sijaitsevaa seuraavaa rorbumajoitustamme. Olimme viettäneet pari yötä lähellä Støn kalastajakylää, jossa kävimme kaksi päivää valassafareilla bongailemassa alueen monia erilaisia valaita sekä lunneja. Nyt oli aika siirtyä etelämpään ja lähteä tutustumaan niihin niin monien suosimiin Lofootteihin.

    Ajoimme E10 -tietä pitkin kohti Svolvaeria, joka on yksi Lofoottien suurimmista kaupungeista. Täällä on hyvät mahdollisuudet ruoka-ostoksiin, tankkaukseen ja taukoiluun, mutta kesäsesonkina ruuhkaa voi olla, varsinkin huoltoasemilla. Onneksi sopu sijaa aina antaa.

    Svolvaerista jatkoimme auringon lämmittäessä ihanasti kohti Leknesin kaupunkia ja sen lähellä sijaitsevaa seuraavan yön rorbumökkiämme. Matkalla pysähdyimme kuitenkin Henningsvaerin paljon kehuttuun kalastajakylään, jonne ikävä kyllä oli päättänyt pysähtyä kaikki muutkin juuri silloin.


    HENNINGSVAER – Paljon kehuttu kalastajakylä

    Henningsvaer on pieni ja todella kaunis kalastajakylä, jossa on suloisia kahviloita ja pikkupuoteja, sekä kauniita rakennuksia ja erityisesti aurinkoisena päivänä edukseen olevia kylää ympäröiviä luontomaisemia.

    E10 -tieltä piti hieman poiketa tätä varten ja matkalla täytyy ylittää myös kaksi siltaa. Siltojahan Lofoottien matkalla riittää ja minusta ne oli erittäin hauskoja korkeuserojensa vuoksi, mutta kuskimme oli eri mieltä ja ajoi visusti laput silmillä sillat ylös ja alas.

    Matkan varrella kohti Henningsvaeria pysähdyimme myös Rorvikstranda beachille hieman rantatunnelmaa ihastelemaan. Lofooteissa on kyllä vain ehdottomasti parasta nämä turkoosinkirkkaat merivesinäkymät ja vaaleahiekkaiset uimarannat. Rannalla oli joitakin rohkeita kylmän veden uimareita, eli lapsia, sekä muita tauolle jääneitä automatkaajia. Rannan vieressä on myös wc, joten tätä voi pitää oivallisena pysähdyspaikkana ennen tai jälkeen Henningsvaerin.


    Henningsvaer kauniista maisemista ja rakennuksista huolimatta jätti kuitenkin hieman karvaan maun suuhun, sillä en kokenut sitä niin upeaksi, kuin mitä etukäteen olin paikasta lukenut. Ehkä odotukset olivat nousseet liian korkealle ja tähän vaikutti ihan ehdottomasti myös kylän ruuhkaisuus. Emme vielä aiemmin olleet näin ruuhkaisaan paikkaan päätyneetkään, ellei Senjan saaren Gryllefjordin autolauttasataman jonoa lasketa. Emme meinanneet löytää parkkipaikkaa ollenkaan ja jotenkin tämä ruuhkaisuus vaan pääsi ärsyttämään ihon alle. Ehkä joskus palaan uudelleen antamaan kylälle uuden mahdollisuuden sesongin ulkopuolella ja koen tämän paljon kehutun Henningsvaerin ihanuuden, joka nyt tällä kertaa jätti kyllä hieman kylmäksi, auringonpaisteesta huolimatta.


    Kalastajamökkimajoitusta jokaiseen makuun

    Henningsvaerista ajelimme takaisin E10 -tielle ja matka jatkui kohti Leknesiä. Leknes on Svolvaerin lisäksi toinen Lofoottien isommista kaupungeista ja täällä on myös erinomaiset mahdollisuudet ruokavarastojen täydennykseen ja tankkailuun. Itse vegaanina koin X-Extra ruokakaupat parhaiksi suuren valikoimansa ja erityisesti hyvän vegevalikoimansa vuoksi. Oma kylmälaukkujääkaappimme piti kaiken viileänä koko matkan ajan ja pärjäsimme omilla eväillä koko reissun.

    Majapaikkamme oli moderni rorbumajoitus Statles Rorbusenter kauniilla ja rauhallisella paikalla rannikolla, lähellä Leknesin kaupunkia. Rorbumökkejä oli erilaisia aina perhemökeistä ja rauhallisiin ns. pariskunta/kaveri-mökkeihin, joka sopi meille mainiosti, sillä saimme nauttia kauniista ilta-auringosta täydessä hiljaisuudessa vain oman terassilaiturin alta kuuluvaa meren liplatusta kuunnellen. Lofooteilla on tarjolla runsaasti monenlaista majoitusta hostelleista hotelleihin ja kalastajamökkeihin, joita on myös erilaisia ja eritasoisia. Itse onnistuimme varaamaan omamme matkan varrelta sen mukaan, miten etenimme, mutta sesonkina kannattaa aina varautua toki majoitusten ruuhkautumiseen.


    Reine ja Å i Lofoten – Upeita vuoria ja kalastajakylän tunnelmaa

    Seuraavana aamuna suuntasimme kohti Lofoottien eteläkärkeä. Parin pienen välipysähdyksen jälkeen saavuimme vihdoin Reineen, joka on kaunis kalastajakylä Lofoottien eteläpäässä. Reinessä sijaitsee myös suosittu vuori Reinebringen, jonne monet patikoijat ja kiipeilijät suuntaavaat. Valitettavasti Reine jäi lyhyeksi kokemukseksi, sillä myös täällä ruuhka oli niin kova, ettei parkkipaikkaa löytynyt ja tyydyimme nappaamaan vain äkkiseltään muutamat valokuvat kylästä.

    Paras paikka Reinen ihasteluun ja kuvaamiseen on ehdottomasti kylään johtavan tien päädyssä oleva pieni parkkipaikka, sillä täältä kylän näkee kunnolla ylhäältä ja myös ympäröivät vuoret ja vedet. Jos siis et aio kiivetä Reinebringenille maisemia katselemaan, niin tämä on nappi valinta. Parkkipaikalla saattaa joutua hieman tetristä pelaamaan, mutta tässäkin tapauksessa onneksi sopu sijaa antaa.


    Oma lempipaikkani lukuisten turkoosina välkehtivien merenrantojen lisäksi oli kuitenkin se kaikkein eteläisin pieni kylä nimeltä Å, tai Å i Lofoten. Täällä ei suosiostaan huolimatta ruuhkaa ollut, parkkitila löytyi heti ja tunnelma oli rauhallinen ja viihtyisä. Suloiset punaiset rorbut tekivät maisemasta entistä upeamman ja täällä todella tunsi sitä pienen kalastajakylän taikaa.


    Kokonaisuudessaan Lofootit olivat uskomattoman hieno kokemus ja parhaimpana mieleen jäi komeat vuoret, kauniit vuonot ja kirkkaat merivedet sekä suloiset pienet kalastajakylät. Lofooteilla kulkeminen on helppoa, sillä saarten välissä kulkee siltoja eikä tämän vuoksi lautoilla kulkemista tarvita. E10 -tie kulkee kaiken kauneuden läpi ja ohi, joten ainakaan paljoa ei tieltä tarvitse poiketa parhaat paikat nähdäkseen.

    Tällä kertaa meidän matka koostui automatkailusta ja maan tasalla maisemien ihastelusta, mutta ensi kerralla luvassa ehdottomasti patikointia ja vielä enemmän luontomatkailua. Aion myös uhmata korkeanpaikankammoani ja kiivetä ainakin yhdelle helppokulkuiselle vuorelle. Kovasti jäi myös harmittamaan, etten ehtinyt melomaan kajakilla, mutta sekin jääköön ensi kertaan.


    Lofootit – Koe ainakin nämä, tai osa näistä:

    • Å i Lofoten
    • Reine
    • Henningsvaer
    • Nusfjord
    • Rannat: Haukland, Ramberg, Kvalvika, Rorvikstranda Beach
    • Patikointi/kiipeily: Reinebringen, Ryten, Festvågtind

    Yhdistä Lofoottien lomaan myös valassafari Vesterålenin komeassa luonnossa sekä kiertomatka Senjan saaren postikorttimaisemissa.

    Onko tai oliko Lofootit osa sinun tämän tai ensi kesän matkasuunnitelmia? Mikä on lempipaikkasi? Kerro kommenttikenttään! 🙂

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

    *Artikkeli sisältää affiliatelinkin, jota klikkaamalla sinulle ei koidu haittaa eikä se velvoita sinua mihinkään. Linkin kautta tehdyistä ostoista minä saan pienen provision, joten kiitos, että tuet blogini toimintaa myös jatkossa! 🙂

  • Norja,  Pohjois-Norja,  Roadtrip,  Vesterålen,  Whale Watching,  Yhteistyö

    Miekkavalaita, ryhävalaita, kaskelotteja – Ikimuistoinen Valassafari Pohjois-Norjassa


    Kaupallinen yhteistyö: Arctic Whale Tours

    Valassafari Pohjois-Norjassa oli ehdottomasti yksi matkamme kohokohdista. Pohjois-Norja on yksi Euroopan parhaita paikkoja valaiden näkemiseen omassa elinympäristössään ja mikäli aikataulut vain antavat myöden, kannattaa valassafari ammattitaitoisten oppaiden johdolla ehdottomasti sisällyttää matkaohjelmaan. Valassafari on myös erittäin helppo yhdistää Lofoottien ja/tai Senjan matkaan, samalla tutustuen Vesterålenin kauniiseen luontoon ja selvästi esimerkiksi Lofootteja rauhallisempiin saariin.

    Viime artikkelissa kerroinkin jo Senjan upeasta luonnosta ja parhaista näköalapaikoista. Matkasimme seuraavaksi Senjan ihanista maisemista autolautalla Andøyan saaren pohjoispäähän, Andenesiin, josta ajelimme maisemareittiä pitkin saaren läpi aina viereiselle Langøyan saarelle asti majapaikkaamme. Andøyan helppo ja hieman Senjaa tasaisempi maisemareitti kulkee saaren rannikkoa pitkin aina Andenesista Bjørnskinniin asti ja on pituudeltaan yhteensä 58km. Selvitimme reitin pysähdyksineen alle parissa tunnissa, samalla rauhassa maisemista nauttien.


    Kaunis ja perinteikäs Vesterålen

    Majapaikkamme oli Langøyan saaren itärannikolla sijaitseva viehättävä Toftenes Camping -leirintä-alueen mökki. Alue oli rauhallinen ja tilaa oli niin mökkeilijöille kuin karavaanareillekin. Alueella on myös viihtyisä ravintola, jonka catfish on paikallisten mukaan erinomaista. Majapaikasta oli alle puolen tunnin ajomatka saaren pohjoispäähän, jossa seuraavat kaksi päivää oli määrä viettää valasretkien parissa.

    Valassafarijärjestäjämme Arctic Whale Tours sijaitsee Stø:ssa, Vesterålenissa. Stø on 200 asukkaan pieni ja perinteinen pitkäsiimakalastuskylä ja lähimmät kaupat ja palvelut löytyvät läheisestä Myrestä. Vesterålenin saaristo on ihastuttavaa seutua kristallinkirkkaine merivesineen ja tiellä käyskentelevine lampaineen.


    Koko päivän valassafari Arctic Whale Toursin kyydissä

    Arctic Whale Tours järjestää koko päivän valassafareita, jonka aikana on mahdollista nähdä useita erilaisia valaita, pyöriäisiä, hylkeitä sekä mielenkiintoisia lintulajeja. Valassafarin määränpäänä on Bleikin kanjoni, jonne on Stø:sta matkaa noin kaksi tuntia. Bleikin kanjoni on noin 600-1000m syvä kanjoni, jonne uroskaskelotit tulevat ruokailemaan ja alue on siksi erinomainen paikka kaskelottien bongaamiseen. Naaraskaskelotit viihtyvät trooppisemmissa vesistöissä, joten niitä ei täällä pohjoisessa yleensä näe.

    Valassafarin kesto vaihtelee kuudesta tunnista kahdeksaan tuntiin, riippuen säästä, valaista ja muista matkalla nähtävistä eläimistä. Laiva on isohko katamaraani, jossa on hyvät sisätilat aina saatavilla olevine kahvi- ja teetarjoiluineen sekä tilava kansi valaiden katselemiseen. Myös nelijalkaiset karvakamut ovat safarille tervetulleita, mutta vain takakannelle turvallisuus- ja allergiasyistä.


    Unohtumattomia valaskohtaamisia ja unelmien toteuttamista

    Saavuimme Stø:n satamaan aamuvarhaisella, valmiina valaita bongailemaan. Ilmassa oli jännityksen ja innostuksen tunnetta, sillä tiesin valmiiksi, että matkan aikana olisi mahdollista nähdä itselleni erityisen rakkaita miekkavalaita (Orcinus orca). Miekkavalaita olen rakastanut pienestä lapsesta asti ja vaikka kesä ei olekaan miekkavalaiden sesonkiaikaa Norjassa, niin pieni varovainen toive eleli silti sisälläni näiden näkemisestä. Se olisi ensimmäinen kerta.

    Sateinen ja viileä sää oli vaikuttanut ihmisten halukkuuteen saapua viettämään koko päivä merillä, joten meitä oli paikalla vain kourallinen vannoutuneimpia valokuvaajia ja valasbongareita. Tämä sopi minulle erinomaisesti emmekä me antaneet huonon sään haitata (vettä satoi lopulta lähes koko päivän). Menomatkalla näimme seudulle ominaisia lintuja sekä lopulta näimme kuin näimmekin miekkavalaita! En voinut uskoa silmiäni ja tulihan siinä pieni itkukin, onnesta tietenkin. Keskityin enimmäkseen nauttimaan kokemuksesta, mutta muutamia kohtalaisia kuviakin onnistuin onneksi saamaan muistoksi.

    Onni oli matkassa mukana ja tässä päivässä oli selvästi jotakin erityistä, sillä näimme miekkavalaita vielä kahdesti lisää tämän saman safarin aikana. Saimme myös todistaa kesä-aikaan erittäin harvinaista näkyä, kun miekkavalaat ja ryhävalaat etsivät ruokaa yhdessä. Tätä ei yleensä kesäisin näe ja vastaavia päiviä on safarioppaamme mukaan ollut keskimäärin yksi tai kaksi vuodessa. Onneksi me saimme olla mukana kokemassa tätä päivää.

    Kaskelotit pysyttelivät meiltä visusti piilossa valitettavasti. Oppaamme Hannaleena myös kertoi, että kaskelotit ovat viime päivät käyttäytyneet hieman oudosti. Lieneekö Natolla osuutta asiaan, sitä voi vain spekuloida, mutta kaskelottien suosima Bleikin kanjoni on myös kuulemma Naton harjoitusaluetta. Sukellusveneiden kaikuluotain myös häiritsee valaita ja vaikka tätä asiayhteyttä ei ehkä tarkemmin pääsekään tutkimaan, niin maalaisjärjellä ajateltuna tässä voisi olla syy kaskelottien ajoittaiseen katoamiseen kanjonista.


    Paikallista lähiruokaa ja villiyrttejä

    Paluumatkalla on mahdollista nauttia safarin hintaan sisältyvä herkullinen kala- tai kasviskeitto, joka on henkilökunnan itse rakkaudella ja taidolla valmistama paikallisista raaka-aineista, tietysti makunystyröitä hiveleviä villiyrttejä hyödyntäen. Laurin kalakeitto oli kuulemma matkakumppanini mukaan parasta kalakeittoa, mitä on koskaan syönyt ja itse olin haltioissani Laurin maukkaasta vegaanikeitosta. Pelkästään tämän herkullisen keiton vuoksi voisin palata heti takaisin!


    Suloiset lunnit valloittavat

    Paluumatkan varrella pysähdytään joka kerta ihastelemaan myös Andan saarella pesiviä lunneja, jotka ovatkin mitä suloisimpia lintuja. Lunnit pesivät Andalla joka kesä huhtikuun puolestavälistä elokuun puoleenväliin ja niitä voi olla jopa 30 000 yksilöä. Saarella on mahdollista silloin tällöin nähdä myös kirjohylkeitä köllöttelemässä kivikoilla, mutta me emme tällä kertaa hylkeitä nähneet. Lunnit sen sijaan ilostuttivat kovasti.


    Ikimuistoinen valassafari koostui kahdesta täysin erilaisesta retkestä

    Kuten sanottu, ensimmäinen valassafarimme oli todella unohtumaton ja huikea kokemus, jonka aikana saimme nauttia useista hienoista valaskohtaamisista eri lajien kanssa. Tärkeimpänä itselle tästä jäi käteen miekkavalaat, joita en uskonut näkeväni, mutta onneksi näin. Tunnelma päivän päätteeksi ei olisi voinut olla onnellisempi, olihan siinä elämän suurin ja pitkäaikaisin unelma toteutunut.

    Toinen valassafaripäivämme oli sään puolesta upean aurinkoinen, mutta valaat pysyttelivät visusti piilossa. Toisen päivän alkupuoli kului lähinnä etsiskellen, kunnes lopulta keittolounaan jälkeen onnistuimme muutaman pyöriäisen näkemään. Tämän päivän kruunasi kuitenkin paluumatkan aikana näkemämme suuret sillivalaat (Balaenoptera physalus), jotka ovatkin harvinaisempi näky. Näin se luonto toimii, koskaan ei voi tietää mitä näkee ja milloin.

    Valaita, joit on mahdollista nähdä valassafarin aikana:

    • Pitkäevä pallopäävalas (Globicephala melas)
    • Lahtivalas (Balaenoptera acutorostrata)
    • Miekkavalas (Orcinus orca)
    • Ryhävalas (Megaptera novaeangliae)
    • Valkokuvedelfiini (Lagenorhynchus acutus)
    • Pyöriäinen (Phocoena phocoena)
    • Kaskelotti, eli maailman suurin hammasvalas (Physeter macrocephalus)


    Varustaudu kunnolla matkalle

    Varustaudu safarille lämpimin vaattein, mielellään tuulta ja vettä hylkiviin päällysvaatteisiin sekä hyvin jalkinein. Retkellä ollaan koko päivä avomerellä ja sää voi olla paahtavan aurinkoinen tai tuulinen ja sateinen. Varaudu halutessasi myös kiikarein sekä hyvällä kameralla ja vara-akulla. Tarkkoja ja laadukkaita lähikuvia varten en voi tarpeeksi suositella panostamaan hyvään kameraan ja objektiiviin, sillä meidän erinomaiset puhelinkamerat x2, digikamera sekä puolijärkkäri ok-tasoisella zoomilla eivät riittäneet tarpeeksi laadukkaisiin kuviin (ainakaan omasta mielestäni).

    Mikäli luulet, että matkapahoinvointia voisi ilmetä, kannattaa ottaa noin tunti ennen lähtöä pahoinvointilääke, joita saa myös safarin toimistolta. Avomerellä merenkäynti voi olla aikamoista aika ajoin.

    Tärkeimpänä kuitenkin seikkailumieli ja positiivinen asenne, sillä tämä saattaa hyvinkin olla elämäsi paras päivä!


    Valassafarien ehdoton ykkönen

    Arctic Whale Tours koostuu ammattitaitoisista ja asialleen omistautuneista luonto-oppaista, joille valaat ja luonto ovat sydämen asia. Lauri, Hannaleena sekä Tarja ovat suomalaisia ja laivan muu henkilökunta englantia puhuvia norjalaisia, joten ei tarvitse jännittää kielimuuria (tai muutenkaan). Arctic Whale Tours noudattaa tarkoin eettisen valaidentarkkailun säädöksiä ja eläinten hyvinvointi on aina etusijalla. Oppaat kertovat mielellään alueen luonnosta ja eläimistä lisää kiinnostuneille ja antavat matkailijoille myös hyviä paikallisvinkkejä.


    Kiinnostuitko valassafarista? Tutustu lisää safariin hintatietoineen Arctic Whale Toursin nettisivuilla ja varaa oma retkesi, lisäkysymyksiä voi minulle myös laittaa kommenttikenttään!

    Lue myös:

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Norja,  Pohjois-Norja,  Roadtrip,  Senja

    Senja – Kauniita vuonoja ja jylhiä vuorimaisemia


    Senjalla on kauniita vuonoja ja jylhiä vuorimaisemia ja Senja on ehdottomasti Pohjois-Norjan kaunein saari. Ensikosketus saareen sai ainoastaan yhden sanan suustani ja se oli wau.


    Senja – Vuonoja, rantoja, vuoria

    Senja on Lofoottien ja Vesterålenin saarten yläpuolella sijaitseva monipuolinen saari, jossa luonto kukoistaa. Rannat ovat vaaleaa hiekkaa ja turkoosinkirkasta merivettä ja ympärillä kohoaa korkeat ja vehreät tunturivuorimaisemat sulapuroineen. Senja on ehkä aika ajoin jäänyt Lofoottien varjoon matkakohteena, mutta omasta mielestäni Senjan maisemat olivat kauneimmat koko Pohjois-Norjan roadtripimme aikana.

    Senja sijaitsee Tromssan läänissä ja se on Norjan rannikon toiseksi suurin saari. Saarta ympäröi niin avomeri kuin kauniit vuonot ja saaren useista korkeista tunturihuipuista korkein on 985m korkea Breitinden. Vuorivaelluksista varmasti suosituin on 639m korkea Segla, josta näkymät ovat vähintäänkin komeat ja kuvatkin tämän jo todistavat. Itse en Seglaa tällä kertaa valloittanut, sillä vuori on todella jyrkkä ja korkeanpaikankammoni ei tästä varmasti olisi hyvää tykännyt.

    Seglan näkymistä voi kuitenkin nauttia myös viereisen Hestenin huipulta, josta näkee Seglan koko komeudessaan ja Hesten on myös hieman loivempi patikoida, vaikka sekin kuulemma vaativa.

    Muita hyviä patikointireittejä ovat esimerkiksi Lonketind ja Sukkertoppen, josta pääsee nauttimaan kauniista turkooseista merinäkymistä kohti Hamn i Senjaa. Nämä patikoinnit jäivät vielä tällä kertaa välistä, mutta ensi kerralla menevät ehdottomasti testaukseen.


    Leiriydy vuoren huipulle tai rannan tuntumaan – maisemat kuin sadusta

    Upeita rantoja ja rannikkomaisemia Senjalla on runsaasti, mutta näistä varmasti tunnetuin on Ersfjord Beach. Ranta on todella kaunis ja tämän ovat myös leirityjät hoksanneet, sillä vierailumme aikaan rannan vierustat olivat täynnä karavaanareita ja telttailijoita. Jos siis kesäsesonkina omaa rauhaa haluaa, ei tämä ehkä ole paras vaihtoehto. Toisaalta taas, sopu sijaa antaa ja ovathan Ersfjordin näkymät kuitenkin ihan omaa luokkaansa. Ersfjordilta löytyy leiriytyjille myös kultainen vessa, joka on sanansa mukaisesti juuri sitä.


    Bergsbotn – Tunnetuin näköalatasanne

    Ihastuttavia ja jylhiä näköaloja pääsee saarella ihastelemaan vähän väliä matkan varrella saaren rannikkoa kierrettäessä, mutta näköalapaikoista tunnetuin on varmasti Bergsbotnin näköalatasanne. Bergsbotn tarjoaa todella upeat näkymät alas lahtipoukamaan ja ympäröiviin vuoriin ja näköalapaikkaa ei voi erehtyä ohittamaan, jos ajoreittinä on Senjan virallinen maisemareitti, joka kulkee saaren ympäri enimmäkseen rannikkoa pitkin. Maisemareitin varrelle osuu kaikki Senjan upeimmat nähtävyydet, joten jos on vain 1-2 päivän roadtripillä, kannattaa tämä muutaman tunnin reitti ehdottomasti ajella.


    Majoitu kuten haluat – Mökissä, teltassa, autossa tai hotellissa

    Majoittuminen Senjalla on helppoa, sillä saarella on myös jokamiehenoikeudet ja kunhan muistaa pitää vähintään 150m etäisyyden asutukseen, voi teltan pystyttää lähes mihin vain. Suojeltuja alueita tulee välttää tietysti.

    Itse emme telttailleet, vaan majoituimme leirintäalueen suloisessa hirsimökissä Fjordbotn Camping -leirintäalueella. Mökissä oli viihtyisä oleskelutila, kaiken tarpeellisen sisältävä keittotila, makuuhuone kerrossänkyineen sekä hyvä kylpyhuone erillisellä lämpölampulla kosteanviileitä iltoja varten. Leirintäalue oli pieni, mutta erinomaisella sijainnilla lahden poukamassa ja henkilökunta oli ystävällistä ja avuliasta. Saarella on tarjolla myös hotellimajoitusta sitä haluaville.


    Autolautta saarelta toiselle – Varaudu kesällä ruuhkiin

    Senja on kauniita vuonoja ja vuorimaisemia, mutta Senjalla on myös Lofoottien tavoin pieniä kalastajakyliä sekä asutuskeskuksia, joissa on mukava pysähtyä jaloittelemaan. Näistä muutamia ovat esimerkiksi Senjahopen, Gibostad sekä Gryllefjord. Saari on siis oivallinen kohde myös mielenkiintoisten kylien ja maan tasalla kulkevien maisemareittien ystäville, eikä tarvitse olla kiinnostunut patikoinnista saadakseen matkasta irti täyden kympin.

    Mikäli matkasi suuntaa Senjalta kohti Vesterålenin saaria (Andøya, Langøya, Hinnøya, Hadseløya), pääsee Gryllefjordista suoraan autolautalla Andøyan pohjoispäähän Andenesiin. Kesäsesonkina lautat täyttyvät nopeasti, joten kannattaa saapua jonottamaan ajoissa. Itse jonotimme noin 2-3 tuntia iltapäivän lauttaan, emmekä mahtuneet kyytiin ja jouduimme odottamaan vielä 4 tuntia lisää illan viimeiseen lauttaan. Tässä ajassa olisimme toki ajaneetkin jo määränpäähämme, mutta halusimme antaa kuskin lepuuttaa ajojalkaa ja päätimme jäädä jonoon. Odotellessa oli kuitenkin mukava tutustua alueen kauniisiin taloihin ja Gryllefjordin vuonomaisemat ovat todella kauniit jaloitteluun.


    Vesterålen tarjoaa parhaat puitteet valaiden bongailuun ja valassafareihin

    Lopulta autolauttaan päästyämme matkamme eteni Andenesiin ja Vesterålenin saaristoa tutkimaan. Langøyan saarella vietimme seuraavat kaksi yötä valassafarien parissa, joista kerron seuraavassa artikkelissa. Luvassa upeita valaskohtaamisia muun muassa ryhävalaiden, pyöriäisten, sillivalaiden sekä erityisesti miekkavalaiden kanssa. Tästä lisää seuraavaksi, pysy kuulolla!

    Oletko sinä käynyt Senjalla? Peukutatko enemmän Senjaa vai Lofootteja? Kerro kokemuksesi kommenttikenttään! 🙂

    Lue myös matkamme alkuvaiheista kotimaan maisemissa ja Lapin porojen keskellä:


    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Eräjärvi,  Suomi

    Villa Kaaos – Boheemi vanha kyläkoulu ja elämyspiha Eräjärvellä


    Kesäisin on ihana välillä lähteä nauttimaan Suomen kauniista maaseudusta, ajella päämäärättömästi sivuteitä pitkin ja ihastella maalaismaisemia. Viime viikolla kävimme ajelemassa Tampereen lähiseuduilla ja sattumalta eteemme osui tienviitta, jossa luki “Ponimaa”.

    Olimme saman päivän aikana ehtineet kokea jo uusia upeita luontonähtävyyksiä, joita emme osanneet arvatakaan ja selvästi päivämme tarkoitus oli hypätä kohti tuntematonta ja olla vähän villi. Tämän saattelemana kiinnostuimme myös tästä yllätykselliseltä kuulostaneesta Ponimaasta ja päätimme poiketa katsomaan, mistä on kyse.


    MIKÄ IHMEEN PONIMAA JA VILLA KAAOS?

    Arvata saattaa, että paikalla olisi poneja. Niinhän niitä olikin, mutta paikalta löytyi jotain paljon erikoisempaakin. Paikalla odotti suoranainen aarreaitta täynnä erilaisia eläimiä, joista osa juoksenteli vapaana vastaan ja taustalla kohosi kaunis ja värikäs vanha rakennus, jonka seinällä kiipeili noita-akka ilman päätä ja pihalla oli mitä värikkäämpiä erilaisia mökkejä, huonekaluja, leluja ja hauskoja yksityiskohtia.

    Paikan nimeksi paljastui Villa Kaaos ja se löytyy kauniiden maalaismaisemien keskeltä Eräjärveltä, Oriveden läheltä. Villa Kaaos on 30 -luvulla rakennettu ja sittemmin laajennettu vanha kyläkoulu, josta tuli vuonna 2010 omistaja Terhi Palomaan koti, keräilykohde, inspiraation lähde ja ihastuttava kotieläinpiha. Villa Kaaoksen taika on siihen panostetuissa värikkäissä yksityiskohdissa, rosoisessa romantiikassa, vanhoissa huonekaluissa ja ovissa ja vaikkakin paikan nimi kuvastaakin sekasortoa, on kaikki kuitenkin tarkkaan mietityn näköistä ja todella viihtyisää. Talosta ei löydy yhtäkään valkoista kohtaa, ellei pihalta löytyvää vanhaa valkoista kylpyammetta lasketa.


    Villa Kaaos tarjoaa elämyksiä mielenkiintoisen pihapiirin muodossa ja sen yhteydessä toimiva kotieläinpiha on täynnä ihastuttavia ja pörröisiä eläimiä aina koirista kissoihin, pupuihin ja marsuihin, kanoihin ja tietysti vapaana kirmaavaan “Mörköön”.

    Ponimaa on nimensä mukaisesti Villa Kaaoksen yhteydessä toimiva ponien maa, jossa pääsee näkemään kauniita poneja, kokeilemaan poniratsastusta ja paikalla järjestetään myös erilaisia ratsastusleirejä lapsille ja nuorille. Ponimaan ratsastusleirit ovat suosittuja ja vaikka en itse heppatyttö olekaan, niin voisin uskaltaa näitäkin suositella.


    KAIKENIKÄISILLE SOPIVA KESÄINEN ELÄMYS

    On selvää, että Villa Kaaos ja Ponimaa tarjoavat viihdykettä niin aikuisille kuin lapsillekin ja pihapiirissä kuluu helposti pidempikin tovi nurkkia, mökkejä, leluja ja vanhoja aarteita tutkiskellen, eläimien rapsuttelusta puhumattakaan. Oma sisäinen lapseni nautti ainakin suunnattomasti, kun joka nurkan takaa löytyi aina uusia ja hauskoja esineitä ja värikkäitä yksityiskohtia. Muista siis pakata mukaan leikkisän avoin mieli ja anna talon tehdä sinuun vaikutus, sillä jokainen varmasti löytää sieltä jotakin omaa ja innostavaa. Muista myös kunnioittaa paikalta löytyviä eläimiä, sillä niiden hyvinvointihan on se tärkein asia.


    Ponimaa ja Villa Kaaos on maksullinen elämyspiha, jonka maksu menee tämän viihtyisän ja hauskan pienyrityksen ylläpitämisen hyväksi. Paikan päällä on pieni ulkokahvio ja parkkipaikkatilaakin löytyy pihan ulkopuolelta. Paikan emäntä Terhi on sydämellinen, eläinrakas ja Kaaokselle omistautunut ja hän kertoo mielellään paikan historiasta ja tarinasta kävijöille. Mikäli siis paikalle eksyt, käy ihmeessä moikkaamassa Terhiä, Mörköä ja muita eläimiä sekä katsomassa, olisiko noita jo löytänyt päänsä.

    Mörkö
    Pupu ja Mörkö
    Rentoa elämää


    Oletko sinä käynyt Ponimaassa ja Villa Kaaoksessa? 🙂

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla