• Norja,  Pohjois-Norja,  Roadtrip,  Senja

    Senja – Kauniita vuonoja ja jylhiä vuorimaisemia


    Senjalla on kauniita vuonoja ja jylhiä vuorimaisemia ja Senja on ehdottomasti Pohjois-Norjan kaunein saari. Ensikosketus saareen sai ainoastaan yhden sanan suustani ja se oli wau.


    Senja – Vuonoja, rantoja, vuoria

    Senja on Lofoottien ja Vesterålenin saarten yläpuolella sijaitseva monipuolinen saari, jossa luonto kukoistaa. Rannat ovat vaaleaa hiekkaa ja turkoosinkirkasta merivettä ja ympärillä kohoaa korkeat ja vehreät tunturivuorimaisemat sulapuroineen. Senja on ehkä aika ajoin jäänyt Lofoottien varjoon matkakohteena, mutta omasta mielestäni Senjan maisemat olivat kauneimmat koko Pohjois-Norjan roadtripimme aikana.

    Senja sijaitsee Tromssan läänissä ja se on Norjan rannikon toiseksi suurin saari. Saarta ympäröi niin avomeri kuin kauniit vuonot ja saaren useista korkeista tunturihuipuista korkein on 985m korkea Breitinden. Vuorivaelluksista varmasti suosituin on 639m korkea Segla, josta näkymät ovat vähintäänkin komeat ja kuvatkin tämän jo todistavat. Itse en Seglaa tällä kertaa valloittanut, sillä vuori on todella jyrkkä ja korkeanpaikankammoni ei tästä varmasti olisi hyvää tykännyt.

    Seglan näkymistä voi kuitenkin nauttia myös viereisen Hestenin huipulta, josta näkee Seglan koko komeudessaan ja Hesten on myös hieman loivempi patikoida, vaikka sekin kuulemma vaativa.

    Muita hyviä patikointireittejä ovat esimerkiksi Lonketind ja Sukkertoppen, josta pääsee nauttimaan kauniista turkooseista merinäkymistä kohti Hamn i Senjaa. Nämä patikoinnit jäivät vielä tällä kertaa välistä, mutta ensi kerralla menevät ehdottomasti testaukseen.


    Leiriydy vuoren huipulle tai rannan tuntumaan – maisemat kuin sadusta

    Upeita rantoja ja rannikkomaisemia Senjalla on runsaasti, mutta näistä varmasti tunnetuin on Ersfjord Beach. Ranta on todella kaunis ja tämän ovat myös leirityjät hoksanneet, sillä vierailumme aikaan rannan vierustat olivat täynnä karavaanareita ja telttailijoita. Jos siis kesäsesonkina omaa rauhaa haluaa, ei tämä ehkä ole paras vaihtoehto. Toisaalta taas, sopu sijaa antaa ja ovathan Ersfjordin näkymät kuitenkin ihan omaa luokkaansa. Ersfjordilta löytyy leiriytyjille myös kultainen vessa, joka on sanansa mukaisesti juuri sitä.


    Bergsbotn – Tunnetuin näköalatasanne

    Ihastuttavia ja jylhiä näköaloja pääsee saarella ihastelemaan vähän väliä matkan varrella saaren rannikkoa kierrettäessä, mutta näköalapaikoista tunnetuin on varmasti Bergsbotnin näköalatasanne. Bergsbotn tarjoaa todella upeat näkymät alas lahtipoukamaan ja ympäröiviin vuoriin ja näköalapaikkaa ei voi erehtyä ohittamaan, jos ajoreittinä on Senjan virallinen maisemareitti, joka kulkee saaren ympäri enimmäkseen rannikkoa pitkin. Maisemareitin varrelle osuu kaikki Senjan upeimmat nähtävyydet, joten jos on vain 1-2 päivän roadtripillä, kannattaa tämä muutaman tunnin reitti ehdottomasti ajella.


    Majoitu kuten haluat – Mökissä, teltassa, autossa tai hotellissa

    Majoittuminen Senjalla on helppoa, sillä saarella on myös jokamiehenoikeudet ja kunhan muistaa pitää vähintään 150m etäisyyden asutukseen, voi teltan pystyttää lähes mihin vain. Suojeltuja alueita tulee välttää tietysti.

    Itse emme telttailleet, vaan majoituimme leirintäalueen suloisessa hirsimökissä Fjordbotn Camping -leirintäalueella. Mökissä oli viihtyisä oleskelutila, kaiken tarpeellisen sisältävä keittotila, makuuhuone kerrossänkyineen sekä hyvä kylpyhuone erillisellä lämpölampulla kosteanviileitä iltoja varten. Leirintäalue oli pieni, mutta erinomaisella sijainnilla lahden poukamassa ja henkilökunta oli ystävällistä ja avuliasta. Saarella on tarjolla myös hotellimajoitusta sitä haluaville.


    Autolautta saarelta toiselle – Varaudu kesällä ruuhkiin

    Senja on kauniita vuonoja ja vuorimaisemia, mutta Senjalla on myös Lofoottien tavoin pieniä kalastajakyliä sekä asutuskeskuksia, joissa on mukava pysähtyä jaloittelemaan. Näistä muutamia ovat esimerkiksi Senjahopen, Gibostad sekä Gryllefjord. Saari on siis oivallinen kohde myös mielenkiintoisten kylien ja maan tasalla kulkevien maisemareittien ystäville, eikä tarvitse olla kiinnostunut patikoinnista saadakseen matkasta irti täyden kympin.

    Mikäli matkasi suuntaa Senjalta kohti Vesterålenin saaria (Andøya, Langøya, Hinnøya, Hadseløya), pääsee Gryllefjordista suoraan autolautalla Andøyan pohjoispäähän Andenesiin. Kesäsesonkina lautat täyttyvät nopeasti, joten kannattaa saapua jonottamaan ajoissa. Itse jonotimme noin 2-3 tuntia iltapäivän lauttaan, emmekä mahtuneet kyytiin ja jouduimme odottamaan vielä 4 tuntia lisää illan viimeiseen lauttaan. Tässä ajassa olisimme toki ajaneetkin jo määränpäähämme, mutta halusimme antaa kuskin lepuuttaa ajojalkaa ja päätimme jäädä jonoon. Odotellessa oli kuitenkin mukava tutustua alueen kauniisiin taloihin ja Gryllefjordin vuonomaisemat ovat todella kauniit jaloitteluun.


    Vesterålen tarjoaa parhaat puitteet valaiden bongailuun ja valassafareihin

    Lopulta autolauttaan päästyämme matkamme eteni Andenesiin ja Vesterålenin saaristoa tutkimaan. Langøyan saarella vietimme seuraavat kaksi yötä valassafarien parissa, joista kerron seuraavassa artikkelissa. Luvassa upeita valaskohtaamisia muun muassa ryhävalaiden, pyöriäisten, sillivalaiden sekä erityisesti miekkavalaiden kanssa. Tästä lisää seuraavaksi, pysy kuulolla!

    Oletko sinä käynyt Senjalla? Peukutatko enemmän Senjaa vai Lofootteja? Kerro kokemuksesi kommenttikenttään! 🙂

    Lue myös matkamme alkuvaiheista kotimaan maisemissa ja Lapin porojen keskellä:


    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Norja,  Pohjois-Norja,  Roadtrip,  Suomi

    Pohjois-Norja ja roadtrip halki Suomen – Upeita luontomaisemia


    Pohjois-Norja ja roadtrip halki Suomen parhaiden luontomaisemien on monen unelma. Automatkailu Suomen sisällä sekä Lapin tunturimaisemissa on selvästi erityisesti tämän kesän hitti, kuten myös pidemmät roadtripit eri puolille Pohjois-Norjaa. Olemme kaavailleet omaa roadtrippiämme Lapin halki kohti Senjaa ja Lofootteja jo pidemmän aikaa, mutta nyt jos koskaan tuli vihdoin otollinen aika tälle meidänkin matkallemme.


    KAUNIIT KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT – ERINOMAINEN VÄLIPYSÄHDYS

    Matkamme kohti pohjoista starttasi aamuvarhaisella Tampereelta, pienellä mustalla Nissanilla. Tämä olisi ensimmäinen pidempi roadtrip omalla autolla meille ja valitsimme reitiksi Suomen kauniit rannikkomaisemat, jotka veivät meidät Kokkolan halki Kalajoelle ja sieltä edelleen kohti käsivartta ja Kilpisjärveä. Kalajoella pysähdyimmekin jalottelemaan kunnolla ja vaikka ilma oli tuulinen, lämmitti aurinko silti mukavasti näissä ihanissa merimaisemissa. En ole vielä koskaan aiemmin Kalajoella käynytkään, mutta hiekkasärkät olivat kieltämättä mieluisat!

    Kalajoen pysähdyksen jälkeen matka jatkui kohti Keminmaata, jossa vietimme yön yli pysähdyksen Motel Käpylän ystävällisen palvelun parissa. Motelli on hyvä pysähdyspaikka matkalla pohjoiseen, jos ajaa samaa reittiä kuin mekin, eli länsirannikkoa pitkin kohti Kilpisjärveä. Motellissa saa monipuolisen aamiaisen hyvin varusteltuun huoneeseen ja kahvit ja teet sekä iltapuurot voi keitellä itse ympäri vuorokauden oleskelutilassa. Ystävällinen henkilökunta kruunasi kaiken, joten en voi olla suosittelematta.


    OMAT EVÄÄT RETKEILIJÄN JA VEGAANIN PELASTUS – PANOSTA KYLMÄLAUKKUUN

    Seuraavana aamuna pakkasimme jälleen pikkuautomme. Rinkka ja matkatavarat peräkonttiin, eväät takapenkille ja kylmälaukku hurisemaan. Lainasimme ystävältä matkalle mukaan kylmälaukkujääkaapin, jonka saa yhdistettyä auton sytykepistokkeeseen sekä sisätiloissa tavalliseen pistorasiaan johdolla. Kylmälaukku pysyy hyvin kylmänä myös pienten pysähdysten aikana. Tämä olikin todellinen pelastus, sillä ruoat pysyivät koko matkan kylmänä ja koska minä olen vegaani, oli omien eväiden säilyminen tärkeää. Pohjois-Norjan pienissä kylissä ei vegaanivaihtoehdot ravintoloissa silmille suuremmin hypi ja halusimme budjetin vuoksi suosia omia eväitä muutenkin.

    Vinkkinä muille vegaaneille, että X-Extra ruokakaupasta löytyy parhaimmat vegeruoat ja tarvikkeet ja näitä kauppoja löytyy kohtalaisen hyvin Senjan, Vesterålenin sekä Lofoottien hieman isommista kaupungeista (Myre, Svolvaer, Leksnes..).


    LAPIN POROT HURMASIVAT

    Lapin maisemat olivat karut, mutta kauniit. Hyttyset kiusasivat, mutta se ei estänyt nauttimasta vastaantulevista suloisista poroista matkan varrella. En ole aiemmin Lapissa käynyt, joten olin koko matkan ihan täpinöissäni näistä porokohtaamisista, vaikka niiden suhteen saikin tarkkana olla tien päällä.


    KUKKOLANKOSKI – LAPIN KOSKINÄKYMÄÄ JA VIIHTYISÄ PYSÄHDYSPAIKKA

    Keminmaan ja Kilpisjärven välillä pysähdyimme oikomaan koipia vielä Kukkolankosken pauhaavissa koskimaisemissa ja kyllähän siinä oli ihmettelemistä, kun paikallisia kalastajia kosken pauhujen keskellä katseli. Erityisesti aurinkoisena päivänä Kukkolankoski on todella viehättävä paikka, josta löytyy kahvila ja wc-tilat, joten paikka on erinomainen välipysähdys matkan varrella.

    Kilpisjärvellä tankkasimme auton ja eväskassit täyteen, ajelimme komean Saanatunturin ohi ja pian olimmekin jo Norjan puolella. Rajanylitys oli helppo ja nopea ja taustalla kohosi komeat lumihuippuiset tunturivuoret, jonkalaisia en ole koskaan ennen nähnyt.


    POHJOIS-NORJAN KOMEAT MAISEMAT VAILLA VERTAANSA

    Pohjois-Norjan maisemat avautuivat ylväinä ja komeina, vuoret olivat niin korkeat, että piti avata pikku-nissanin kattoikkuna huiput nähdäkseen. Ensimmäiset vuonomaisemat ja kuurosateista huolimatta kirkas merivesi piirtyivät verkkokalvoille ikuisiksi ajoiksi, onhan ne maisemat vain ihan omaa luokkaansa.

    Karavaanikansaa oli liikenteessä todella paljon ja vastaantulijat olivat enimmäkseen muita suomalaisia tai paikallisia norjalaisia lomailijoita. Matkamme kulki käsivarren rajalta kohti Senjaa, tuota luonnonkaunista ja monipuolista saarta Lofoottien yläpuolella. Korkeanpaikankammoinen kuski puristi rattia kämmenet hiessä ensimmäisen korkean sillan kohdalla, eikä erittäin kapeat tiet ja pienet korkeuserot auttaneet asiaa. Itsehän olin tästä kaikesta vain innoissani!

    Ensimmäinen majapaikkamme oli valkoinen pieni hirsimökki mukavalla leirintäalueella Senjan pohjoisella puoliskolla, rentouttavissa merimaisemissa. Ajomatkan ja uusien mielenkiintoisten luontonähtävyyksien väsyttäminä ja kellon ollessa jo todella paljon, menimme nukkumaan. Seuraavana päivänä alkaisi Senjaan tutustuminen virkein silmin.


    Senjan upeasta roadtripistä seuraavassa postauksessa. Lisäksi tulossa kokemuksia unohtumattomalta valassafariltamme, sekä Lofoottien kalastajakylistä. Pysy siis kuulolla ja ota blogi seurantaan!

    Siihen asti matkaamme pääsee tunnelmoimaan jo etukäteen instagramissani: @tiinajohannaaa.


    Oletko sinä tehnyt roadtripin tänä vuonna Pohjois-Norjaan ja jos olet, niin minne päin? Mitä reittejä te ajelitte? Kerro kommenttikenttään! 🙂

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Juupajoki,  Suomi

    Juupajoen Rotko – Mystisen metsän taikaa


    Oletko koskaan käynyt Juupajoella? Me kävimme siellä ensimmäistä kertaa muutama viikko sitten ja kieltämättä tämä Pirkanmaan maakunnan pienin kunta yllätti.

    Juupajoki on pieni alle kahdentuhannen asukkaan kunta, johon ajaa Tampereelta noin tunnissa. Ajomatkalla pääsee nauttimaan kauniista maaseutumaisemista ja voihan alueella harrastaa vaikkapa patikointia tai melontaa. Myös erilaisia museoita löytyy alueelta historian ystäville.


    JUUPAJOEN ROTKO

    Juupajoen upein nähtävyys on ehdottomasti Juupajoen Rotko. Tämä rotko on noin 30 metriä syvä jääkauden muovaama rotkolaakso ja 30 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue. Juupajoen Rotko on täynnä mystiikkaa, luonnon omaa kauneutta, yllätyksellisiä vastaantulijoita ja satumetsän tuntua. Rotkon pohjalla virtaa joki.

    Raviiniksikin kutsuttu rotkolaakso on syntynyt jääkauden sulamisvesien uurtamina ja alla virtaava joki on kuluttanut tämän Juupajoen raviinin muotoonsa. Rotko on monipuolinen maastoltaan ja paikoin myös jyrkkä, joten korkokengissä ei paikalle kannata suunnata. Luonnonsuojelualueella kulkee kaksi eritasoista luontopolkua, toinen haastavampi kuin toinen, ja kevyemmällä pärjää helposti ihan tavallisin vaattein ja tennarein. Haastavampi reitti vaatii jo varmasti parempaa maastokenkää.

    Luonto tuoksuu raikkaalta rotkon pohjalla, eikä kuumuus puske liikaa suurien puiden oksien läpi. Lehtivihreää siintää silmänkantamattomiin ja heti kun ylhäältä parkkipaikalta lähtee puuportaita kapuamaan alas rotkoon, häviää kaikki ulkopuolinen melu ja hälinä korvista. Luontopoluilla voi tarkkasilmäisimmät bongata myös mahdollisesti peikkoja, maahisia, pöllöjä ja muuta mielenkiintoista.


    KENELLE ROTKO SOPII?

    Juupajoen Rotkoa ei suositella liikuntarajoitteisille tai huonokuntoisille, tai korkokengille. Myös kaikenlaiset lastenvaunut ja vastaavat kannattaa unohtaa, sillä kyseessä on luontopolku korkeuseroineen, metsäpolkuineen ja rappusineen. Kevyemmällä reitillä ei suinkaan silti tarvitse mikään Tarzan olla, sillä se on enemmänkin ihastelua ja nautiskelua varten oleva reitti. Muutoin rotko sopii ihan kaikenikäisille lapsista vanhempaan väkeen, paikalla on myös piknikpöytää eväitä varten (omien sotkujen siivous tietenkin hoidettava).

    Lisää Juupajoen Rotkosta voit lukea täältä.


    SUOMEN VANHIN KENKÄTEHDAS

    Juupajoen Rotkon ohessa kannattaa piipahtaa myös rotkon kyljessä sijaitsevassa Suomen vanhimmassa kenkätehtaassa, Koskenjalassa. Koskenjalka on nykyisin kenkä- ja nahkamuseo ja sisäänpääsy on ilmainen. Museon kyljessä on myös pieni kahvio sekä myymälä. Museossa pääsee ihailemaan vanhoja nahkakenkiä eri vuosien saatosta ja samalla voi istuskella ikkunan äärellä alas rotkoon katsellen ja kahvion tuotteita nautiskellen.

    Orivedellä 1869 syntynyt kenkätehtailija Wallenius perusti Tampereella vietettyjen oppipoikavuosiensa jälkeen tämän Korkeakosken nahkatehtaan vuonna 1894 ja kolme vuotta myöhemmin hän aloitti rohkeasti myös teollisen kengänvalmistuksen tehtaassa. Wallenius tarjosi hyväpalkkaista ja vakituista työpaikkaa työntekijöille ja tämä Suomen Kenkätehdas valmisti useita erilaisia hienompia sekä arkisempia jalkineita. Suomen kansan myös toivottiin myös tukevan paikallista työtä.

    Jos haluat lukea lisää Kenkätehtaan historiasta, piipahda museon omilla nettisivuilla.



    Katso myös samaisen retkipäivämme toinen etappi ihanaan Ponimaahan ja Villa Kaaoksen värikkääseen miljööseen!


    OLETKO SINÄ VIERAILLUT JUUPAJOEN ROTKOSSA TAI KENKÄMUSEOSSA? TAI AIOTKO KESÄLLÄ MENNÄ MAAHISIA ETSIMÄÄN? 🙂

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Eräjärvi,  Suomi

    Villa Kaaos – Boheemi vanha kyläkoulu ja elämyspiha Eräjärvellä


    Kesäisin on ihana välillä lähteä nauttimaan Suomen kauniista maaseudusta, ajella päämäärättömästi sivuteitä pitkin ja ihastella maalaismaisemia. Viime viikolla kävimme ajelemassa Tampereen lähiseuduilla ja sattumalta eteemme osui tienviitta, jossa luki “Ponimaa”.

    Olimme saman päivän aikana ehtineet kokea jo uusia upeita luontonähtävyyksiä, joita emme osanneet arvatakaan ja selvästi päivämme tarkoitus oli hypätä kohti tuntematonta ja olla vähän villi. Tämän saattelemana kiinnostuimme myös tästä yllätykselliseltä kuulostaneesta Ponimaasta ja päätimme poiketa katsomaan, mistä on kyse.


    MIKÄ IHMEEN PONIMAA JA VILLA KAAOS?

    Arvata saattaa, että paikalla olisi poneja. Niinhän niitä olikin, mutta paikalta löytyi jotain paljon erikoisempaakin. Paikalla odotti suoranainen aarreaitta täynnä erilaisia eläimiä, joista osa juoksenteli vapaana vastaan ja taustalla kohosi kaunis ja värikäs vanha rakennus, jonka seinällä kiipeili noita-akka ilman päätä ja pihalla oli mitä värikkäämpiä erilaisia mökkejä, huonekaluja, leluja ja hauskoja yksityiskohtia.

    Paikan nimeksi paljastui Villa Kaaos ja se löytyy kauniiden maalaismaisemien keskeltä Eräjärveltä, Oriveden läheltä. Villa Kaaos on 30 -luvulla rakennettu ja sittemmin laajennettu vanha kyläkoulu, josta tuli vuonna 2010 omistaja Terhi Palomaan koti, keräilykohde, inspiraation lähde ja ihastuttava kotieläinpiha. Villa Kaaoksen taika on siihen panostetuissa värikkäissä yksityiskohdissa, rosoisessa romantiikassa, vanhoissa huonekaluissa ja ovissa ja vaikkakin paikan nimi kuvastaakin sekasortoa, on kaikki kuitenkin tarkkaan mietityn näköistä ja todella viihtyisää. Talosta ei löydy yhtäkään valkoista kohtaa, ellei pihalta löytyvää vanhaa valkoista kylpyammetta lasketa.


    Villa Kaaos tarjoaa elämyksiä mielenkiintoisen pihapiirin muodossa ja sen yhteydessä toimiva kotieläinpiha on täynnä ihastuttavia ja pörröisiä eläimiä aina koirista kissoihin, pupuihin ja marsuihin, kanoihin ja tietysti vapaana kirmaavaan “Mörköön”.

    Ponimaa on nimensä mukaisesti Villa Kaaoksen yhteydessä toimiva ponien maa, jossa pääsee näkemään kauniita poneja, kokeilemaan poniratsastusta ja paikalla järjestetään myös erilaisia ratsastusleirejä lapsille ja nuorille. Ponimaan ratsastusleirit ovat suosittuja ja vaikka en itse heppatyttö olekaan, niin voisin uskaltaa näitäkin suositella.


    KAIKENIKÄISILLE SOPIVA KESÄINEN ELÄMYS

    On selvää, että Villa Kaaos ja Ponimaa tarjoavat viihdykettä niin aikuisille kuin lapsillekin ja pihapiirissä kuluu helposti pidempikin tovi nurkkia, mökkejä, leluja ja vanhoja aarteita tutkiskellen, eläimien rapsuttelusta puhumattakaan. Oma sisäinen lapseni nautti ainakin suunnattomasti, kun joka nurkan takaa löytyi aina uusia ja hauskoja esineitä ja värikkäitä yksityiskohtia. Muista siis pakata mukaan leikkisän avoin mieli ja anna talon tehdä sinuun vaikutus, sillä jokainen varmasti löytää sieltä jotakin omaa ja innostavaa. Muista myös kunnioittaa paikalta löytyviä eläimiä, sillä niiden hyvinvointihan on se tärkein asia.


    Ponimaa ja Villa Kaaos on maksullinen elämyspiha, jonka maksu menee tämän viihtyisän ja hauskan pienyrityksen ylläpitämisen hyväksi. Paikan päällä on pieni ulkokahvio ja parkkipaikkatilaakin löytyy pihan ulkopuolelta. Paikan emäntä Terhi on sydämellinen, eläinrakas ja Kaaokselle omistautunut ja hän kertoo mielellään paikan historiasta ja tarinasta kävijöille. Mikäli siis paikalle eksyt, käy ihmeessä moikkaamassa Terhiä, Mörköä ja muita eläimiä sekä katsomassa, olisiko noita jo löytänyt päänsä.

    Mörkö
    Pupu ja Mörkö
    Rentoa elämää


    Oletko sinä käynyt Ponimaassa ja Villa Kaaoksessa? 🙂

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Suomi,  Tampere

    Pispala – Tampereen kaunein kaupunginosa


    Tampere on monipuolinen ja vilkas kulttuurikaupunki, eikä tekemistä puutu koskaan. Tampereella on kaunista luontoa, kiinnostavia rakennuksia, vilkasta iltaelämää ja monia mielenkiintoisia tarinoita. Tampere on myös oma kotikaupunkini ja paljasjalkaisena tamperelaistyttönä tuntuu suorastaan hölmöltä, etten ole omaa Manseani tuonut esille täällä blogissa kertaakaan aiemmin. No nyt tämäkin vääryys täytyy korjata.

    Vaikka Tampereesta on moneksi, niin kaupungissa on yksi paikka, joka on aina ylitse muiden ja minulle se on ehdottomasti värikäs ja boheemi Pispala.


    Historiaa harjun rinteillä

    Pispalan kaupunginosa sijaitsee Pispalanharjulla, noin 2,5km päässä Tampereen keskustasta. Pispala jakautuu Ylä-Pispalaan ja Ala-Pispalaan ja se on rakennettu jyrkkään rinteeseen. Pispalanharju on Suomen korkein soraharju ja sitä ympäröi molemmin puolin kaksi suurta järveä, Näsijärvi ja Pyhäjärvi. On siis sanomattakin selvää, että näkymät harjun huipulta ovat huikeat, mihin suuntaan ikinä katsookaan.

    Nimi “Pispala” juontaa juurensa Pispan talosta, jonka velvollisuus oli majoittaa piispa ennen muinoin. Vuonna 1840 valmistunut Pispan päärakennus purettiin pois vuonna 1989 ja mikä mielenkiintoisinta, Wikipedian mukaan vuonna 1869 Pispalassa oli ainoastaan kaksi maatilaa. Tätä onkin vaikeaa kuvitella nyt, kun harju on täynnä toinen toistaan värikkäämpiä puutaloja ja viihtyisiä pihapiirejä.

    Pispalan taloja


    Pispalanharju on yksi Tampereen valokuvatuimmista paikoista juurikin sen hauskan rakennustyylin vuoksi, sillä rakennukset ja kotitalot on aikoinaan rakennettu ilman suurempia kaavoja ja pohjapiirustuksia harjun rinteeseen. Rosoisuutta alueella on uusien omakotitalojen lomassa nähtävissä edelleen ja pihat pursuavat ihastuttavia yksityiskohtia. Vuonna 1937 virallisesti Tampereeseen liitetty työläisväestä koostuva Pispalan yhdyskunta on onnistunut säilyttämään boheemin tunnelmansa ja vaikka koko ikäni olen Tampereella asustellut, niin Pispalasta löytyy aina jotakin uutta ja erikoista.

    Pispalanharjun keskiössä sijaitsee Pyykkimettän puisto, joka on ehdoton must visit -kohde Pispalan kävijöille. Tämä puisto on suosituin paikka upeiden näköalakuvien ystäville ja puisto tarjoaa kauniin panoraamanäkymän Pyhäjärven ylle, sekä pienen näkymän myös Näsijärvelle.

    Näkymä Pyhäjärvelle
    Näkymä Näsijärvelle


    Kulttuuria, luontoa, taiteilijaelämää

    Pispalan alueen parhaat nähtävyydet ja tärkeimmät tärpit ovat ehdottomasti sen upeat luontomaisemat ja liikuntamahdollisuudet. Ei ole Pispalassa käynyttä, jos ei ainakin kerran ole kiivennyt Tampereen tunnetuimpia puuportaita, Pispalan portaita, ylös ja/tai alas. Nämä portaat ovat lenkkeilijöiden ja urheilujoukkueidenkin keskuudessa erittäin suosittu treenipaikka, eikä suotta. Näiden lisäksi Pispalasta löytyy myös monia muita rappusia.

    Porrastreenin jälkeen on hyvä rentoutua vaikkapa Rajaportin saunalla, joka on Suomen vanhin toiminnassa oleva yleinen yhteissauna ja saunojia onkin riittänyt aina vuodesta 1906 alkaen.

    Pispalan portaat


    Murkinaa napaan kannattaa käydä haukkaamassa Pispalan Pulterissa, vuonna 1968 vanhan maitokaupan tiloihin Alkon kokeiluravintolaksi alunperin perustetussa ravintolassa. Pulteri sijaitsee Pispalan valtatien varrella, jota pitkin kulkee useita eri bussilinjoja. Myös ylös Pispalanharjulle pääsee kätevästi bussilla.

    Pulterin pubiruokien lisäksi kannattaa poiketa myös kahvikupposella tai brunssilla tunnelmallisessa Café Pispalassa, joka löytyy ovelasti kauniiden asuintalojen keskeltä Pyhäjärven puolelta harjua. Täältä kannattaa lasketella rinnettä vielä alemmas ihastelemaan Pyhäjärven rantaa ja kesäpuutarhoja Tahmelan uimarannalle ja ainahan voi samalla poiketa olusella Kujakollissa. Täällä saattaa jokunen tunnettu taiteilijakin kävellä vastaan, sillä Pispala-Tahmela on ja on ollut monien kuuluisien taiteilijoiden kotiseutua. Näistä osa mainitakseni ovat esimerkiksi Lauri Viita, Olavi Virta, Aki Kaurismäki, Hannu Salama, Seela Sella, Pauli Hanhiniemi, Keith Armstrong, Mikko Alatalo ja Salkkarit-faneille Ismona tutuksi tullut Esko Kovero. Moni taiteilija ja artisti on sisällyttänyt Pispalaa myös teoksiinsa ja lauluihinsa.

    Muuta kokemisen arvoista edellä mainittujen lisäksi Pispalan seudulla tarjoaa Lauri Viita -museo, vaihtoehtokulttuurin ystävien musiikkikeskuksena toimiva Vastavirta-Klubi (tai paikallisten sanoin VeeVee), nykytaiteen keskus Hirvitalo sekä Tahmelan rannan tuntumassa komeileva Kurpitsatalo.

    Kierrätys ja yhteisöllisyys näkyy Pispalassa


    Pyynikiltä kesätunnelmaa ja Suomen parhaat munkit

    Pispalasta kun laittaa suuntimat takaisin kohti Tampereen keskustaa, kannattaa tutustua myös Pyynikin ihaniin luontomaisemiin. Pyynikinharju kuuluu Pispalanharjun tavoin osaksi yhtenäistä harjuketjua, joka kulkee Tampereen läpi. Pyynikki on erittäin suosittua ulkoilumaastoa ja Pyynikin metsärinteitä on riittämiin joka lenkkeilijälle. Pyynikinharjulla komeilee Pyynikin Näkötorni, jonka alakerran kahvilan munkit ovat kaupungin kuuluisimmat. Pyynikin suuri uimaranta on kesäisin ehkäpä se kaunein paikka auringosta nauttimiseen ja täältä löytyy myös Pyynikin kesäteatteri. Pyynikki ja Pispala on helppo yhdistää samaan päivään, kunhan muistaa varata jalkaan hyvät kengät.

    Pyynikinranta
    Pyynikinranta


    Sukujuuret vahvasti Pispalassa

    Ei ole ihme, että oma henkilökohtainen suhteeni Pispalaan on kovin rakas, sillä sukujuureni juontuvat vahvasti Pispalan hurjiin rinteisiin. Pappani on aitoja Pispalan poikia, hän on alueella kasvanut ja viettänyt koko nuoruutensa rinteitä kiiveten ja kolttosia tehden. Sukuamme on aina asustellut Pispalan seudulla ja omassa lapsuudessani vietin myös paljon aikaa näissä mäissä. Sittemmin aikuisiällä asustelin itsekin Pispalassa, kunnes muutin poikaystävän perässä Tampereen toiselle perinteikkäälle asuinalueelle Nekalaan.

    Maailma on täynnä upeita paikkoja ja vaikka itse olen asunut niin muualla Suomessa kuin Espanjan auringossakin, niin Pispalan rinteisiin rakastan aina palata. Maailma kutsuu edelleen, mutta Pispalan tyttönä pysyn ikuisesti.

    Pyynikintorin kesäkukat


    OLETKO SINÄ KÄYNYT PISPALASSA? JAA KOKEMUKSESI KOMMENTTIKENTTÄÄN! 🙂

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla