• Espanja,  Suomielämä,  Valencia

    Espanjakuumetta


    Se tunne, kun reissusormet syyhyää ja joka tuutista tulee muiden ihmisten matkakuvia ja -kuulumisia. Muut ovat jo päässeet aloittamaan oman reissuvuotensa 2019 ja minä vieläkin tuijottelen vain kuvia Instagramissa..

    No, onneksi ei ole enää kuin alle kaksi viikkoa ja sitten pääsen minäkin vihdoin aloittamaan tämän vuoden matkakauden! En malta odottaa, sillä aloitamme tämän vuoden palaamalla kotoisiin maisemiin takaisin Valenciaan, Espanjaan. Matkalla tulee toki olemaan jälleen muutama muukin pysäkki ja ompahan yksi konserttikin saatu ujutettua mukaan matkaohjelmaan.


    Emme ole olleet kuin kolmisen kuukautta Suomessa, enkä malta odottaa paluuta takaisin Valenciaan. Koen, että kotini on nykyään enemmän siellä kuin Suomessa, vaikka fyysistä omaa asuntoa ei siellä tällä hetkellä nyt olekaan. Se onkin enemmän se tunne, mitä elämä siellä antaa.

    Tämä Espanjan matka tulee sisältämään siis enimmälti jo ennestään tuttujen maisemien uudelleen koluamista, tulemme käymään esimerkiksi Valencian ohella Alicantessa sekä Madridissa. Molemmissa olemme käyneet ennenkin. Alicanten alueella osaa kulkea jo lähes silmät kiinni, mutta Madridissa meillä onneksi riittää vielä opittavaa ja nähtävää. Täällä olisi luvassa myös tämä matkamme kultturelli konserttiosuus.

    Näiden suurkaupunkien ohella tulemme vierailemaan myös ystäviemme luona, hieman Valencian kaupunkialueen ulkopuolella sijaitsevassa Cullerassa, sekä tulemme tekemään ainakin yhden retken myös johonkin täysin uuteen ja ihastuttavaan paikkaan. Kohdetta emme vielä ole edes päättäneet. Jotain uuttakin siis luvassa ja vanhoista hyvistäkin kohteista tulen varmasti löytämään uusia puolia ja uutta kerrottavaa.


    Espanjan lisäksi tälle vuodelle on ehtinyt varmistua jo muutama muukin matka, kohteita en vielä paljasta, mutta täysin uusille vesille suunnataan ja tunnelmat ovat innostuneet ja jännittyneet. Vielä olisi aikeissa ja toiveissa kehitellä loppuvuodelle sekä kesälle reissattavaa, joten matkavuoteni 2019 on edelleen suunnittelun alla. Olenkohan ainoa?

    Kaikkea ei aina tarvitse eikä voikaan suunnitella liikaa etukäteen, mutta jos sinä jo tiedät mitä vuosi 2019 tuo matkailun saralla sinulle, niin jaa se ihmeessä meille muille!


    <3: Tiina Johanna

    PS. Mikäli olet kiinnostunut erilaisista majoitusvaihtoehdoista ja haluat päästä budjetin alarajoissa kulkemaan, niin tutustuhan edelliseen artikkeliini kodinvaihdosta ja majoituskulujen laskemisesta minimiin!

  • Suomielämä

    Paluu Suomi-arkeen

    “Lunta tuiskuttaa, on raikas talvisää..”


    Olemme viettäneet nyt kuukauden päivät Suomessa, ja aika on pitkälti sujahtanut ohi vain muuttopuuhien sekä joulutohinoiden parissa. Uusi asuntomme sijaitsee parin kilometrin päässä keskustasta ja on hyvin persoonallinen ja mukava. Vanhat, vielä jäljellä olevat huonekalut ovat löytäneet paikkansa ja muutama pieni uusi kirppislöytö sekä ikeatavara ovat kolonsa löytäneet.

    Olemme haalineet isot kasat ylimääräistä tavaraa pahvilaatikoista kirpparille myyntiin, sillä poissaollessamme huomasimme, että eihän kaikkea tätä krääsää oikeasti voi tarvita! Kierrätystalous kunniaan siispä.

    Olemme käyneet paljon lenkkeilemässä uusissa maastoissa, onhan pitkästä aikaa taas järvimaisemaakin vieressä! Taloyhtiössämme on myös jälleen ilmainen kuntosali saatavilla, joten sitäkin olemme jo kuukauden kuluttaneet. Espanjassahan olisi ollut saleja ja mahdollisuuksia yhtä lailla mielin määrin, mutta jotenkin se kaikki aika tuli aina kulutettua rannalla, ystävien kanssa, kaupunkia tutkiskellen tai muuten vain nautiskellen olosta aina kun töiltä ehti.

    Viime viikolla alkoi vihdoista viimein jälleen tanssikausi tanssikoulullamme, jonka myötä kalenteriin ilmestyi nyt myös uusi, kolmas tanssitunti. Mikäli tässä vaiheessa vielä pohdit, että “mitämitä??”, niin ennen Espanjaan muuttoamme harrastin aktiivisesti reggaeton -tanssia ja tämä jäikin lähes ainoaksi asiaksi mitä Suomesta jäin kaipaamaan.

    Valenciassahan toki olisi tanssia jos monenlaista voinut harrastaa, mutta työpäiväni olivat niin vaihtelevia ja pitkiä, että en olisi koko rahan edestä ehtinyt tunneilla käydä. Itselleni sopiva paikka kyllä löytyi, mutta se sijaitsi aivan toisella puolella kaupunkia, joten matka ja ajanpuute koituvat tämän lajin kohtaloksi lopulta. Tiesin myös, että Suomessa tulisin lajin pariin palaamaan, ainakin seuraavaan lähtöön saakka.. 😉

    Raikkaat lumentäyteiset talvi-ilmat, uusi kiva asunto, omat harrastukset ja läheiset eivät siltikään ole saaneet minua vieläkään asettamaan juuriani takaisin Suomeen. Ei kulu päivääkään, etten miettisi käveleväni edelleen sileitä Valencian katuja pitkin. Olemme varanneet matkan takaisin reilun kuukauden päähän, mutta tällä kertaa vain pariksi viikoksi. On ihana päästä näkemään tuttuja seutuja ja ystäviä, mutta kaksi viikkoa tuntuu niin lyhyeltä ajalta.

    Ehdin kotiutua Valenciaan niin hyvin, että tiedän ja tunnen tämän Suomeen paluun jäävän vain väliaikaiseksi. Paluun tarkoitus oli tulla hoitamaan opinnot kunnialla loppuun ja samalla palata tuttujen harrastusten ja ihmisten pariin hetkellisesti. Tarkoitus on myös samalla ottaa kaikki ilo irti näistä edellä mainituista asioista!

    Mutta toinen jalka on jatkuvasti jo ovesta ulkona.. odottamassa sitä hetkeä, että opinnot loppuvat ja toinenkin jalka seuraisi perässä kohti uusia seikkailuja ja paluuta Valenciaan, josta jo koti muodostui.

    Sitä odotellessa tehdään ensin muutamia muita reissuja sekä jo tuttuihin että täysin uusiin maisemiin uusia matkakokemuksia hakemaan!

    Mukavaa sunnuntaita!

    <3: Tiina Johanna

    instagram: @tiinajohannaaa

  • Espanja,  Muutto Ulkomaille,  Valencia,  Vuoden parhaat

    Kuvahaaste: Vuosi 2018 kuvina

    Niin taas yksi vuosi vierähtänyt eteenpäin, täynnä unohtumattomia hetkiä ja uusia kokemuksia sekä uusia ystäviä. Vuoden aikana olemme esimerkiksi ehtineet käydä kahteen eri otteeseen Tallinnassa, hoitaa monia erilaisia opiskelu- ja työkuvioita ja asua puolisen vuotta työharjoitteluni vuoksi Espanjan upeakulttuurisessa Valenciassa.

    Näin vuoden vaihteessa on hyvä pysähtyä katsomaan kulunutta vuotta ja miettiä, mitä vuodesta on jäänyt käteen.

    Ennen kuin uuden tulevan vuoden seikkailut laitetaan käyntiin, niin otetaan katsaus vielä vuoteen 2018 ja kaikkeen mitä se onkaan pitänyt sisällään.

    1. Vuoden suosikkikuva

    Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä kuva on suosikkini siitä syystä, että tämä on otettu sinä päivänä kun Valenciaan muutimme. Muutto oli yhden suuren unelman täyttymys ja tämä ranta on yksi lempipaikoistani.

    Elämä Valenciassa on itsessään niin tärkeä ja suuri kokemus, että merkitys tämän kuvan takana on se, mikä tästä tekee suosikkikuvan.

    2. Arjen luksusta

    Arjen luksus koostui tänä vuonna pienistä arkisista iloista. Kun toteuttaa unelmaansa ja elää sen keskellä, niin joka hetki tuntuu luksukselta. Kun voit kävellä viiden minuutin kävelymatkan päässä sijaitsevalle uimarannalle ja nauttia halvan mehujään auringossa silloin kun huvittaa tai kun olet niin innoissasi joka päivä matkaamassa töihin bussilla, koska bussimatka sisältää niin hienoja nähtävyyksiä ja rakennuksia ja hauskaa puheensorinaa matkalla. Tällaisista asioista olen aiemmin nauttinut vain lyhyemmillä lomareissuilla, mutta nyt ne yhtäkkiä ovatkin osa jokapäiväistä elämää ja tavallista arkea.

    Mielestäni se on luksusta! 🙂

    3. Kesäkuva

    Tänä vuonna ensimmäistä kertaa tuli vietettyä koko kesä Espanjassa. Ajattelin, että koska kaksi aiempaa kuvaa ovat jo rantakuvia, niin tämä voisi sitten olla Valencian upeasta keskustasta, joka varsinkin kesä-aikaan vilisee täynnä iloista kansaa ja puheensorina raikaa. Kesä. <3

    4. Ihana majapaikka

    Näistä muutamista majapaikoista tälle vuodelle voittaja on ehdottomasti pieni kodikas Alicanten AirBnB -asuntomme. Omalta terassilta oli huikeat näkymät ylös Santa Barbaran linnoitukselle, ja toisaalla taas alas laskeutuvat näkymät kaupungin kattojen ylle ja kohti merta. Vielä joulukuun alussa saimme paistatella 20 asteen lämmössä ja auringonpaahteessa tällä terassilla aamukahvia juoden.

    5. Hauska muisto

    Kun suosikkibändi valtaa Barcelonan, niin valtaamme mekin. Tämä keikkamatka oli erittäin hauska, täynnä mielenkiintoisia ihmiskohtaamisia ja kommelluksia sekä hyvää musiikkia. Eihän tätä listaa voisi rakentaa ilman yhtäkään mainintaa Guns n’ Rosesista!

    Erityisesti matka kohti konserttia oli todella mielenkiintoinen, sillä Montjuicin alueelle saimme matkata täpötäydessä bussissa muiden keikkamatkailijoiden kanssa, sekä kävellä useammankin kilometrin verran kiemurtelevia aidoitettuja reittejä kohti omia lippupaikkojamme lavan edustalle. Päivä oli kuuma ja kävelyä riitti, mutta kaikin puolin onnistunut ja hauska muisto!

    6. Herkullinen hetki

    Ehdottomasti lukuisat tapas -ruokailumme! Kuvia olisi tähänkin kohtaan ollut vaikka kuinka monia, mutta tämä riittäköön nyt, sillä tässä maistan ensimmäistä kertaa kalmaria, joka on Valencian kalastajakaupungissa ehdoton must do!

    7. Se ei-niin-hohdokas muisto

    Vaikka kuvat ovatkin kauniita ihanasta lumisesta Tallinnasta, niin matkamme sijoittui yhteen kylmimmistä hetkistä mitä kyseisessä kaupungissa on aikoihin koettu. Tämä oli vuoden alkupuolta, kun kova pistävä viima iski jokaisen vaatekappaleen läpi ihoa vasten niin lujasti, että ulkona oli lähes mahdotonta olla.

    Myös hotellimme oli todella tylsän oloinen ja täynnä suomalaisia viinarallituristeja, laivamatkakin oli aika mitäänsanomaton.

    Toukokuinen äitienpäivämatkamme taas oli jo paljon onnistuneempi retki auringonpaisteen ja pirteämmän tunnelman vuoksi.

    8. Rakkaassa seurassa

    Tänä vuonna on nautittu Mikan kanssa mahtavasta yhteisestä elämyksestä yhdessä ja tietenkin myös ihanien ystävien ja rakkaiden perheenjäsenten vierailuista luonamme Valenciassa, mutta siitäkin huolimatta ei ollut kysymystäkään siitä mitä tähän kohtaan valitaan.

    Nämä ihanat ihmiset, joiden seurasta olen saanut työharjoitteluni ajan työpaikalla nauttia, ovat tehneet tästä vuodesta ihan huikean. Parempaa työporukkaa en olisi voinut kuvitella saati toivoa, harmi että ihan jokaikistä ei samaan kuvaan saatu. Itkuja tuli lähdön hetkellä itkettyä ja itku meinasi tulla tätäkin kuvaa valitessa. Te quiero mucho!

    9. Suosikkikuva itsestä

    Kuva on otettu 29-vuotissyntymäpäivänäni. Pyrin joka vuosi juhlistamaan synttärit ulkomailla ja tänä vuonna sain viettää ne uudessa kotikaupungissani ja ulkosuomalaisena.

    Elämä Valenciassa on tuonut suuresti onnea ja iloa, uusia ystäviä, hienoja kokemuksia, sekä kasvattanut ihmisenä. Minusta se kaikki ilo näkyy tässä kuvassa naamasta aidosti, ja tällaiset kuvat itsestäni on muutenkin harvassa (yleensä en katso kameraan ollenkaan) 😉

    10. Unohtumaton maisema

    Tämä Guadalest Valleyn postikorttimaisema on kyllä tämän vuoden ykkönen maisemakuvissa. Näky on piirtynyt verkkokalvoille ja tunnelma sitä katsoessa oli jotenkin todella rauhoittava ja epätodellinen. Lisäksi saimme kokea tämän ihanien ystäviemme kanssa, jotka olivat meitä Suomesta tulleet katsomaan.

    Ja vielä muutama..

    Tänä vuonna ei ole ruksattu kymmeniä eri maita bucket listilta eikä valloitettu uusia mantereita, mutta tänä vuonna on eletty unelmaa ja elämää senkin edestä.

    Tämä kymmenen kuvan lista on erittäin hyvä, mutta koen tarpeelliseksi nostaa esille vielä muutaman lisäkuvan. Tässä siis vielä muutamia ikimuistoisia hetkiä lisää vuodelta 2018!

    Ensimmäistä kertaa Madridissa!
    Peniscola ja Game of Thrones -kuvausmaisemat
    Xativan sumuinen retki
    Sagunto
    Hyvien ystävien kanssa jaetut hetket <3

    Ja se iki-ihana Valencia..

    Tämä vuosi on siis ollut todella ihania hetkiä täynnä. Ensi vuonna on aika laittaa opinnot pakettiin, seurata sydäntä kohtia entistä huikeampia seikkailuja maailmalla, kokea ensimmäinen kaukomatka, palata jo kodiksi muodostuneeseen Valenciaan ja kokea myös miltä tuntuu täyttää kolmekymmentä.

    Näin ennen seuraavan synttärivuoden alkua voin jo vihjaista, että en ole koskaan tuntenut eläväni elämää yhtä täysillä ja nyt ne seikkailut vasta alkavat! Kolmekymmentä, otan sinut vastaan ylpeästi ja avosylin. Uusia matkoja odottaen ja vanhoja lämmöllä muistellen, sekä tietenkin, Valencia I’ll be back!

    Hyvää uutta vuotta 2019!

    <3: Tiina Johanna

    instagram: @tiinajohannaaa

  • Alicante,  Espanja,  Muutto Ulkomaille

    Aamukahvia Alicanten auringossa

    *artikkeli sisältää mainoslinkin

    Kuten jo viimeisimmästä artikkelista kävikin ilmi, niin koleaan ja harmaaseen Suomeen paluu on jälleen koittanut. Tuntemukset ovat vielä jokseenkin utopistiset, ei ihan ole tullut sisäistettyä asiaa vaikka kylmyys kolkutteleekin auringon sijasta ikkunan takana. 

    Valenciasta lähtö oli haikea ja vaikea. Vaikka kyseessä ei ole lopullinen poismuutto ja uudet ystävät säilyvät kyllä, niin kyllähän se lähtö silti tuntui aika surkealta ja varsinkin, kun tiesi Suomessa olevan todella harmaata ja kylmää. Minä kun niin siitä auringosta ja eläväisestä kulttuurista pidän..

    No, saimme onneksi viettää pari viimeistä päivää vielä ihanassa Alicanten kaupungissa, josta suorat lentomme Suomeen lähtivät. Alicante on meille jo entuudestaan tuttu viime vuoden matkoilta, mutta oli ihana pariksi päiväksi poiketa jälleen. Alicantessa lämpöä oli vielä hieman enemmän kuin Valenciassa, hiveltiin ihan 24 astetta ja joka aamu sai nautiskella auringonpaahteessa terassilla vielä aamukahvia. Ihanaa!

    Meillä oli sama AirBnB* -asunto kuin vuosi sitten käytössämme, ihan vanhan kaupungin yläpäässä suloinen pieni koto. Haemme aina majoituspaikkoja valitessamme persoonallisuutta ja kodikkuutta, sekä tietenkin paikallista tunnelmaa, ja koska tämä valinta oli loistava vuosi sitten niin miksei nytkin. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan AirBnB:n asuntotarjontaa ja vieläpä hyödyntämällä tämän alennuskoodin, niin ei sitten hintakaan päätä huimaa (vaikka maisemat niin tekisivätkin)!

    Alicante on ihastuttava, hieman Valenciaa pienempi rantakaupunki, jossa kaikki sijaitsee kätevästi kävelymatkan päässä. Moderni keskusta kauppoineen, vanha kaupunki suloisine kujineen ja rakennuksineen sekä nähtävyyksineen, upea satama-alue ja rantabulevardi sekä pääuimaranta kaikki helposti saatavilla, majoituit sitten missä tahansa. Kaiken keskellä pääsee nauttimaan hienoista maisemista, jotka aiheuttaa korkean vuoren päälle rakennettu Santa Barbaran linna. Linnaan pääsee mukavasti kapuamaan vanhan kaupungin juurelta ja samalla saa pysähdellä nautiskelemaan siintävistä ranta- ja merimaisemista ja kauempana näkyvistä vuoristomaisemista. 

    Alicantessa saimmekin säikähdellä ja hämmentyä välillä hieman liikaakiin, kun muita suomalaisia ilmaantui vähintään pari kertaa päivässä vastaan. Kuten jo vuosi sitten kaupungista kirjoitin, niin täällä vaaleat piirteet ja pohjoismaalaiset turistit eivät ole enää niin harvassa, kuin Valenciassa. Silti ei kannata antaa sen häiritä, kaupunki on kuitenkin todella kiva!

    Rantabulevardilla kävelyn, linnan maisemista nautiskelun, hyvän ruuan ja aurinkoisten aamukahvien nauttimisen jälkeen koitti kuitenkin lopulta lähdön hetki takaisin Suomeen. 

    Pari ensimmäistä yötä vietimme ystäviemme omakotitalon kellarissa vierashuoneessa, koska saimme muuttopäivän järjestymään uuteen asuntoomme vasta pari päivää myöhemmin. Tällä kertaa muutto hoitui vain kamat varastosta autoon -periaatteella, koska olimme ennen Espanjaan lähtöämme päättäneet irtisanoa aiemman asuntomme ja tunkea tavarat myyntiin sekä varastokoppiin säilöön. 

    Nyt istun keskellä olohuonettamme ja odottelen uutta pian kuljetuksena saapuvaa tv-tasoamme. Josko tästä hiljalleen uuden kodin saisi, ainakin seuraavaan seikkailuun asti?

    Hyvää ja harmaata alkuviikkoa viidennen kerroksen sumuisista maisemista!

    <3: Tiina Johanna

  • Espanja,  Muutto Ulkomaille,  Valencia

    Viimeisiä työharjoittelutunnelmia Valenciassa

    Ajattelin tässä tekstissä paneutua enimmäkseen työharjoitteluuni täällä Valenciassa. Senhän takia tänne aikoinaan lähdettiin ja sen ansiosta elämä on täällä muokkaantunut ihan kunnolliseksi arjeksi lomailun sijasta.

    Olen nyt viisi kuukautta tehnyt vastaanoton työharjoittelua paikallisessa erittäin suositussa ja vilkkaassa nuoriso- ja reppureissaajahostellissa, Valencian keskustassa. Minulla on aiempaa työkokemusta erään suuren tamperelaishotellin vastaanotossa työskentelystä, mutta tiesin jo odottaa, että tämä tulisi olemaan täysin erilaista. Ja hyvä niin.

    Tämä työjakso on opettanut minulle niin paljon sekä itse työstä, mutta myös omasta itsestäni. Olen oppinut lisää avoimuutta ja sosiaalisuutta, iloisuutta ja sitä kuinka hyvällä energialla töitäkin voi oikeasti tehdä. Suomessa joka ikinen työ viimeisintä levy-yhtiön harjoitteluani lukuunottamatta on ollut aina enemmän tai vähemmän täynnä negatiivista energiaa, joten tämä oli minulle lottovoitto.

    Ensimmäisestä työpäivästäni lähtien minut otettiin vastaan omana itsenäni todella suurin hymyin ja iloisin mielin osaksi joukkoa ja siitä päivästä lähtien koko työtiimistä on muodostunut kuin toinen perhe. Kaikki ovat ystävällisiä toisilleen ja hyviä ystäviä keskenään, ei pelkästään töissä. Tätä positiivista energiaa olen saanut ammennettua itseeni paljon ja satunnainen työstressi ei tunnu miltään näin hyvässä tiimissä. Moni yritys Suomessa ja muuallakin maailmassa voisi ottaa oppia tällaisesta.

    Positiivisuus näkyy myös asiakkaissa. Joka päivä olen kohdannut monia erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista ja kulttuureista, ja hostelli on heidän kaikkien kohtaamispaikka. Meillä majoittuu nuoret ja vanhat, bilettäjät ja kulttuurin ystävät, työmatkailijat ja reppureissaajat sekä myös kouluryhmät. Kesäisin on iso sesonkiaika, jolloin hulinaa riittää. Talvikauden eron huomaa kyllä. Molemmissa on hyvät ja huonot puolet, välillä stressataan ruuhkan takia ja välillä tylsyyden vuoksi.

    Hostellityö on ehdottomasti ollut mielekkäämpää kuin hotellityö, ei pelkästään upean tiimin vuoksi vaan myös siksi, että pääsee paljon enemmän rennosti keskustelemaan asiakkaiden kanssa. On mukava vaihdella matkailukokemuksia ja ajatuksia uusien mielenkiintoisten ihmisten kanssa ja kertoa vastaavasti meidän ihanasta Valenciasta heille hyviä tärppejä. Meidän hostelli järjestää myös useita ekstra-aktiviteetteja pitkin päivää ja iltaa, joihin on helppo itsekin osallistua ja tutustua lisää ihmisiin. 

    Toki on myös asia, mikä välillä pistää itselläni kovastikin silmään ja harmittaa matkailijoissa. Onneksi näitä tapauksia on aika harvoin, mutta se saa aina karvat hieman pystyyn silti. Nyt puhun niistä asiakkaista, jotka luulevat olevansa “parempia ihmisiä” kuin muut. Minä en voi puhua muiden matkailualan yritysten puolesta, mutta meidän hostellissa oikeasti välitetään asiakkaiden tarpeista ja jos jokin on vialla niin se korjataan saman tien. Mekin silti olemme vain ihmisiä, emme robotteja. Tässä kohtaa pätee hyvin se, että kun kohtelee toista ihmistä hyvin niin sitä on helpompi odottaa myös takaisin. Kyllä, myös asiakaspalvelijaa voi kohdella hyvin ja tasavertaisesti. Nyrpeällä naamalla ja ylimielisellä asenteella ei pitkälle elämässä pääse, missään asiassa. 

    Mitä jos vain kaikki yritettäisiin hymyillä enemmän toisillemme ja olla ystävällisiä, paikasta ja tilanteesta riippumatta? Se ei varmaan olisi niin kamalaa, mehän olemme kaikki oikeasti ihan kivoja! Vai mitä? 🙂

    Tänään minulla on viimeinen työpäivä. Fiilis on haikea ja omituinen, onhan täällä rakennettu jo täysinäinen elämä työpaikkoineen ja uusine ystäväpiireineen. Viimeiseltä työpäivältä odotan lisää mahtavia ihmiskohtaamisia ja hyviä hetkiä työkavereiden kanssa ja toivon, ettei liikaa tule ainakaan itkuja tihrustettua.

    Huomenna on viimeinen täysinäinen päivämme Valencian lämmössä, sitten suuntaamme kohti Alicantea. Alicantessa vietämme muutamat viimeiset päivämme ennen lentoamme takaisin Suomeen. 

    Tämä on yhden todella upean ajanjakson loppu, mutta tämä kokemus on avannut niin paljon uusia ovia tulevaan. Olen päässyt tutustumaan niin mahtaviin ihmisiin ja saanut hyviä uusia ystäviä ympäri maailman, ja koska työkin on sujunut niin hyvin, niin täällä on minulle myös jatkossakin hommia luvassa.

    Elämästä täytyy nauttia täysin rinnoin eikä jäädä kotiin makaamaan. Sen pohjalta on mielestäni erittäin hyvä lähteä tulevaa rakentamaan!

    Ensi vuonna palaamme, sitä odottaen!

    <3: Tiina Johanna