Paluu Suomi-arkeen
“Lunta tuiskuttaa, on raikas talvisää..”
Olemme viettäneet nyt kuukauden päivät Suomessa, ja aika on pitkälti sujahtanut ohi vain muuttopuuhien sekä joulutohinoiden parissa. Uusi asuntomme sijaitsee parin kilometrin päässä keskustasta ja on hyvin persoonallinen ja mukava. Vanhat, vielä jäljellä olevat huonekalut ovat löytäneet paikkansa ja muutama pieni uusi kirppislöytö sekä ikeatavara ovat kolonsa löytäneet.
Olemme haalineet isot kasat ylimääräistä tavaraa pahvilaatikoista kirpparille myyntiin, sillä poissaollessamme huomasimme, että eihän kaikkea tätä krääsää oikeasti voi tarvita! Kierrätystalous kunniaan siispä.
Olemme käyneet paljon lenkkeilemässä uusissa maastoissa, onhan pitkästä aikaa taas järvimaisemaakin vieressä! Taloyhtiössämme on myös jälleen ilmainen kuntosali saatavilla, joten sitäkin olemme jo kuukauden kuluttaneet. Espanjassahan olisi ollut saleja ja mahdollisuuksia yhtä lailla mielin määrin, mutta jotenkin se kaikki aika tuli aina kulutettua rannalla, ystävien kanssa, kaupunkia tutkiskellen tai muuten vain nautiskellen olosta aina kun töiltä ehti.
Viime viikolla alkoi vihdoista viimein jälleen tanssikausi tanssikoulullamme, jonka myötä kalenteriin ilmestyi nyt myös uusi, kolmas tanssitunti. Mikäli tässä vaiheessa vielä pohdit, että “mitämitä??”, niin ennen Espanjaan muuttoamme harrastin aktiivisesti reggaeton -tanssia ja tämä jäikin lähes ainoaksi asiaksi mitä Suomesta jäin kaipaamaan.
Valenciassahan toki olisi tanssia jos monenlaista voinut harrastaa, mutta työpäiväni olivat niin vaihtelevia ja pitkiä, että en olisi koko rahan edestä ehtinyt tunneilla käydä. Itselleni sopiva paikka kyllä löytyi, mutta se sijaitsi aivan toisella puolella kaupunkia, joten matka ja ajanpuute koituvat tämän lajin kohtaloksi lopulta. Tiesin myös, että Suomessa tulisin lajin pariin palaamaan, ainakin seuraavaan lähtöön saakka.. 😉
Raikkaat lumentäyteiset talvi-ilmat, uusi kiva asunto, omat harrastukset ja läheiset eivät siltikään ole saaneet minua vieläkään asettamaan juuriani takaisin Suomeen. Ei kulu päivääkään, etten miettisi käveleväni edelleen sileitä Valencian katuja pitkin. Olemme varanneet matkan takaisin reilun kuukauden päähän, mutta tällä kertaa vain pariksi viikoksi. On ihana päästä näkemään tuttuja seutuja ja ystäviä, mutta kaksi viikkoa tuntuu niin lyhyeltä ajalta.
Ehdin kotiutua Valenciaan niin hyvin, että tiedän ja tunnen tämän Suomeen paluun jäävän vain väliaikaiseksi. Paluun tarkoitus oli tulla hoitamaan opinnot kunnialla loppuun ja samalla palata tuttujen harrastusten ja ihmisten pariin hetkellisesti. Tarkoitus on myös samalla ottaa kaikki ilo irti näistä edellä mainituista asioista!
Mutta toinen jalka on jatkuvasti jo ovesta ulkona.. odottamassa sitä hetkeä, että opinnot loppuvat ja toinenkin jalka seuraisi perässä kohti uusia seikkailuja ja paluuta Valenciaan, josta jo koti muodostui.
Sitä odotellessa tehdään ensin muutamia muita reissuja sekä jo tuttuihin että täysin uusiin maisemiin uusia matkakokemuksia hakemaan!
Mukavaa sunnuntaita!
<3: Tiina Johanna
instagram: @tiinajohannaaa
